Elisa pyr\u00e4hti sis\u00e4leikkipaikan sy\u00f6vereihin heti saatuaan rannekkeen k\u00e4teens\u00e4. Petri oli aiemmilla hoitokerroilla tottunut Elisan nopeisiin k\u00e4\u00e4nteisiin, mutta vauhdikkuus p\u00e4\u00e4si silti v\u00e4lill\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Onneksi Elisan hervottomaan rynt\u00e4ilyyn oli parissa vuodessa tullut mukaan sen verran harkintaa, ettei lapsi en\u00e4\u00e4 juossut p\u00e4in ihmisi\u00e4, lasiovia tai lyhtypylv\u00e4it\u00e4. Petri oli oppinut hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tasaisesti silloinkin, kun Elisa temppuili liukum\u00e4en huipulla tai roikkui ulkokuntosalin leuanvetotangossa.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka Petri tiesi Elisan p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n hetken omillaan, oli n\u00e4k\u00f6yhteyden menett\u00e4minen stressaavaa. Vastuu lapsesta painoi raskaana Petrin yll\u00e4, ja ty\u00f6paikan kahvihetkist\u00e4 tulisi todenn\u00e4k\u00f6isesti kiusallisia, jos h\u00e4n antaisi Pian lapsen teloa itsens\u00e4 sairaalakuntoon.<\/p>\n\n\n\n
Sis\u00e4leikkipuisto oli Petrille uusi aluevaltaus. Ainoa vastaava kokemus oli Pertti-veljen ja t\u00e4m\u00e4n lasten kanssa tehty reissu Puuhamaahan. Petri oli antanut kummipoikansa toivoa jotain hauskaa kes\u00e4tekemist\u00e4, ja kun Oskari oli keksinyt haluavansa k\u00e4yd\u00e4 Tervakoskella, olivat my\u00f6s h\u00e4nen kaksi sisarustaan takertuneet ajatukseen kuin takiaiset housunlahkeisiin. Vaikka kes\u00e4t olivat maatilamatkailun kiireisint\u00e4 aikaa, ei Pertti ollut j\u00e4tt\u00e4nyt velje\u00e4\u00e4n pulaan vaan l\u00e4hti matkaseuraksi. Kumpikaan veljeksist\u00e4 ei ollut puistossa elementiss\u00e4\u00e4n, mutta reissu oli loppujen lopuksi ollut onnistunut, suurta joutsenvenekatastrofia lukuun ottamatta. <\/p>\n\n\n\n
Kes\u00e4inen ulkopuuhailu oli aivan muuta kuin hallimainen sis\u00e4tila, joka oli turboahdettu t\u00e4yteen pelikoneita, trampoliineja ja kaikkialle kiemurtelevaa verkkosein\u00e4ist\u00e4 kiipeilylabyrinttia. Mustien linoleumip\u00f6ytien \u00e4\u00e4ress\u00e4 istui nuupahtaneen oloisia aikuisia, jotka selasivat puhelinta ja napsivat lapselle tilatun hampurilaisaterian velttoja j\u00e4m\u00e4ranskalaisia. Ylivirittyneit\u00e4 tenavia m\u00f6yri pitkin muovisen tulivuoren kylke\u00e4, laski p\u00e4\u00e4 edell\u00e4 liukum\u00e4est\u00e4 ja rynt\u00e4ili verkkolabyrintin k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4. Kuhisevasta lapsilaumasta l\u00e4hti kiljahduksia, itkua ja naurua, joista syntyv\u00e4 \u00e4\u00e4nten kakofonia kimpoili suljetussa tilassa ja muodosti tilanteen sekavuutta hyvin heijastavan \u00e4\u00e4nimaailman.<\/p>\n\n\n\n
Petri koetti erottaa Elisan muista vaaleahiuksisista ja ponnarip\u00e4isist\u00e4 lapsista. Huokaisten h\u00e4n asteli sukkasillaan syvemm\u00e4lle pehme\u00e4n muovisen leikkimaan sisuksiin. Vaikka Ossi oli etuk\u00e4teen tsempannut Petri\u00e4 ja vakuuttanut kokemuksen syv\u00e4ll\u00e4 rinta\u00e4\u00e4nell\u00e4, ett\u00e4 aikuisellakin voi olla hauskaa sis\u00e4leikkipuistossa, tunsi Petri olevansa kuin eksynyt mangusti riehakkaan virtahepolauman keskell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Petri skannasi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja yritti muistella, mink\u00e4 v\u00e4rinen paita Elisalla oli. Oranssi, vai sittenkin punainen? Molempia v\u00e4rej\u00e4 oli tarjolla muillakin lapsilla, joten Petrin oli pakko jatkaa matkaansa ohi monirataisen liukum\u00e4en ja trampoliinien, joilla muksut loikkivat kiljahdelle toisiaan p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Petripetripetri! Kato minne m\u00e4 kiipesin!<\/p>\n\n\n\n
Petri paikansi \u00e4\u00e4nen vasta, kun ymm\u00e4rsi katsoa verkkolabyrintin ylimp\u00e4\u00e4n kerrokseen. Elisa oli keskell\u00e4 riippusiltaa ja nojasi koko painollaan vasten sen korkeaa verkkoa. Vaikka Petrin olisi tehnyt mieli k\u00e4ske\u00e4 Elisa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti keskemm\u00e4lle, arveli h\u00e4n t\u00e4llaisen paikan mitoittavan kaikki kiipeilyv\u00e4lineet kest\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hevosen painon, tai ehk\u00e4 suurehkon ponin, sill\u00e4 hevoselle olisi tehnyt s\u00e4k\u00e4korkeuden vuoksi tiukkaa kulkea pitkin matalista moduuleista koottuja k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Hienosti kiivetty. Mutta odota seuraavalla kerralla, ett\u00e4 m\u00e4 ehdin my\u00f6s mukaan, Petri torui Elisaa. H\u00e4n huomasi my\u00f6s muistaneensa Elisan vaatetuksen p\u00e4in honkia: housut olivat oranssit ja teepaita valkoinen, ja olkap\u00e4\u00e4pituiset hiukset liehuivat yht\u00e4 vapaina kuin sekaisin oleva otsatukka. <\/p>\n\n\n\n
\u2013 Tuu t\u00e4nne mun kanssa! Elisa huusi.<\/p>\n\n\n\n
En helvetiss\u00e4, oli Petrin ensimm\u00e4inen ajatus. Sitten h\u00e4n muisti, miten Elisa oli jo ulkovaatteita pukiessaan kiemurrellut j\u00e4nnityksest\u00e4 niin, ett\u00e4 Pialla meinasi menn\u00e4 hermot. \u00c4idin lyhyeen pinnaan saattoi vaikuttaa se, ett\u00e4 Elisa oli kuulemma koko aamup\u00e4iv\u00e4n kiukutellut jokaisesta pikkuasiasta, mutta Petrin kanssa lapsi oli pelkk\u00e4\u00e4 aurinkoa. Sis\u00e4puiston kohokohdat k\u00e4ytiin yksityiskohtaisesti l\u00e4pi jo ajomatkan aikana, vaikka Petrille oli j\u00e4\u00e4nyt hieman ep\u00e4selv\u00e4ksi, oliko juustomeri tarkoitettu riehumista vai sy\u00f6mist\u00e4 varten. Turha siis pilata iloa. Petri hyv\u00e4ksyi kohtalonsa ja l\u00e4hti etsim\u00e4\u00e4n tiet\u00e4 riippusillalle.<\/p>\n\n\n\n
Reitti oli vaikuttanut alhaalta katsottuna yksinkertaiselta, mutta tasot ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t liittyneet toisiinsa aikuisen j\u00e4rke\u00e4 mukailevalla tavalla. Petrin oli pakko palata pari kertaa takaisin, sill\u00e4 ensimm\u00e4inen reitti vei hyvin pienikokoisille ihmisille suunnitellun liukum\u00e4en luo ja toinen olisi vaatinut pujottelua vaahtomuovitankojen l\u00e4vitse. Eteneminen onnistui ainoastaan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ep\u00e4mukavassa puolikumarassa, sill\u00e4 keskimittaiselle aikuiselle miehelle suorana seisominen ei ollut vaihtoehto. Ry\u00f6miminen olisi saattanut olla n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa tehokkaampaa, mutta niin alas Petri ei ollut valmis vajoamaan.<\/p>\n\n\n\n
Muutaman v\u00e4\u00e4r\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen j\u00e4lkeen Petri l\u00f6ysi viimein riippusillan, jonka p\u00e4\u00e4lt\u00e4 Elisa oli huudellut. Luonnollisestikaan lapsi ei en\u00e4\u00e4 ollut siell\u00e4. Huokaisten Petri jatkoi matkaa syvemm\u00e4lle sokkeloon ja kirosi huonoa valmistautumistaan. Theseus oli sent\u00e4\u00e4n ottanut mukaansa lankaker\u00e4n, ja vaikka Minotauroksesta tuskin tarvitsi murehtia, oli Petri aikoja sitten menett\u00e4nyt suuntavaistonsa.<\/p>\n\n\n\n
Alaselk\u00e4 kiukutellen ja tappiomielialaan vajonneena Petri istahti viimein lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n pehmustettua sein\u00e4\u00e4 vasten. H\u00e4nt\u00e4 alkoi v\u00e4hitellen huolettaa, ett\u00e4 Elisaa alkaisi yksin pelottaa tai ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 saisi p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 ulos hortoilemaan. H\u00e4nen siin\u00e4 selk\u00e4\u00e4 venytelless\u00e4\u00e4n alemmasta kerroksesta ry\u00f6mi esiin tuskastuneen n\u00e4k\u00f6inen partasuu, jonka silm\u00e4lasit olivat vinossa ja hiukset sojottivat villin\u00e4 ymp\u00e4riins\u00e4. Ry\u00f6miskelij\u00e4 huomasi Petrin ja asettautui hyvin hankalan n\u00e4k\u00f6isesti risti-istuntaan.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Lapsi hukassa? t\u00e4m\u00e4 kysyi Petrilt\u00e4 ja asetteli silm\u00e4laseja paremmin paikoilleen.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Lapsi hukassa, Petri my\u00f6nsi kohtalotoverilleen.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Me oltiin jo tekem\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00e4, mutta tein sen virheen, ett\u00e4 annoin pojan menn\u00e4 viel\u00e4 yhdelle kierrokselle, lapsensa hukannut is\u00e4 manaili ja yritti nostaa toisen polvensa pystyasentoon. \u2013 T\u00e4st\u00e4 on kohta vartti aikaa, enk\u00e4 edelleenk\u00e4\u00e4n tied\u00e4, miss\u00e4 j\u00e4tk\u00e4 menee.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Me taas ollaan oltu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vartti, mutta en viimeiseen nelj\u00e4\u00e4ntoista minuuttiin ole saanut omasta karkulaisesta havaintoa, Petri huokaisi.<\/p>\n\n\n\n
Poikaansa per\u00e4ss\u00e4 oleva etsij\u00e4 yritti viel\u00e4 j\u00e4rjestell\u00e4 itse\u00e4\u00e4n puolittaiseen polviseisontaan, mutta luopui yrityksest\u00e4 ja nousi samanlaiseen puolikumaraan asentoon, jossa Petri oli edennyt pitkin labyrinttia.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Kuinkahan paljon saisi kuulla asiasta, jos vain j\u00e4tt\u00e4isi kersan t\u00e4nne ja ajelisi kotiin yksin?<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Me ei asuta samassa paikassa, mutta j\u00e4lkipuintia tulisi silti sen verran, etten itse kokeilisi samaa.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Vuorovanhemmilla on tietty eri homma, mutta hyv\u00e4 idea pit\u00e4\u00e4 sanomisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 minimiss\u00e4. Onnea etsint\u00f6ihin!<\/p>\n\n\n\n
Lapsestaan eksynyt is\u00e4 katosi takaisin labyrintin uumeniin. Petri mietti, olisiko h\u00e4nen pit\u00e4nyt korjata v\u00e4\u00e4r\u00e4 olettama ja tuoda ilmi, ettei kadonnut lapsi ollut h\u00e4nen, mutta ehk\u00e4 kannatti vain olla kiitollinen siit\u00e4, ettei h\u00e4nt\u00e4 luultu is\u00e4n sijaan isois\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n
Petri mietti, osuisiko Elisa kohdalle helpommin, jos j\u00e4isi itse istumaan paikoilleen, mutta p\u00e4\u00e4tyi huokaisten jatkamaan matkaa. Onneksi pimeint\u00e4 on juuri ennen auringonnousua. Petri oli ohittamassa ulos sokkelosta sivusta ty\u00f6ntyv\u00e4\u00e4 muovikupolia, kun Elisa sy\u00f6ksyi sielt\u00e4 suoraan Petrin jalkoihin.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Hihihi j\u00e4it kii! Elisa kiljaisi, ja valahti kiipeilylabyrintin lattialle kikattamaan lumoutuneena omasta nokkeluudestaan.<\/p>\n\n\n\n
Petri oli ajatellut el\u00e4yty\u00e4 hetkeksi h\u00e4nelle soviteltuun is\u00e4n rooliin ja pit\u00e4\u00e4 Elisalle kunnon puhuttelun pakoon juoksemisesta, mutta hervottomasti maassa kieriv\u00e4lle lapselle oli vaikea olla ankara.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Elisa, ei saa l\u00e4hte\u00e4 rynt\u00e4ilem\u00e4\u00e4n ihan miten vaan. Jos sulle vaikka sattuisi jotain, niin en l\u00f6yt\u00e4isi sua mist\u00e4\u00e4n, Petrin onnistui silti nuhdella karkuteille l\u00e4htenytt\u00e4 lasta.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Ei mulle mit\u00e4\u00e4n k\u00e4y, Elisa ilmoitti kuusivuotiaan rajattomalla itsevarmuudella. \u2013 Sun pit\u00e4isi olla nopeampi!<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Anna v\u00e4h\u00e4n armoa. Jos lupaat pysy\u00e4 mun n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 loppureissun ajan, niin ostan sulle j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 ennen kuin l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Joo jee jee jee, ja siihen kastiketta ja tikkari! Elisa iloitsi jo etuk\u00e4teen ja l\u00e4hti Petrin makuun edelleen turhan ripe\u00e4sti kohti edess\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4vi\u00e4 pehmoportaita.<\/p>\n\n\n\n
Onneksi Elisa sai pian tarpeekseen kiipeilyst\u00e4 ja halusi menn\u00e4 kokeilemaan muita huvituksia. Lapsi valloitti joustavasta muovista tehdyn tulivuoren ja rakensi Petrin kanssa linnoituksen pehmopalikoista. Leikkipaikan kaoottinen \u00e4\u00e4nimaailma alkoi tosissaan k\u00e4yd\u00e4 Petrin hermoille, ja h\u00e4n mietti, suostuisiko Elisa sy\u00f6m\u00e4\u00e4n hampurilaispaikan drive in -kaistalta ostettua j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 auton siunatussa rauhassa? Muutama j\u00e4\u00e4tel\u00f6laikku penkill\u00e4 olisi pienempi paha kuin leikkimaailman jatkuva m\u00f6ykk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hd\u00f6st\u00e4 oli toistaiseksi turha haaveilla. Elisa sy\u00f6ksyi kiipeilylabyrintista trampoliineille ja ilmoitti pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ensiluokkaisen pomppuesityksen, joka pit\u00e4isi my\u00f6s ehdottomasti videoida \u00e4iti\u00e4 varten. Pomppuesitys oli melko pitk\u00e4, sill\u00e4 siihen lis\u00e4ttiin jatkuvasti uusia hyppyj\u00e4 ja uusintaottoja pieleen menneist\u00e4 tempuista. Petri kuvasi kaiken kuuliaisesti k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4\u00e4n, mutta pohdiskeli omiaan Elisan huitoessa hervottomasti. <\/p>\n\n\n\n
Vierailu ei ollut niin suuri katastrofi kuin Petri oli olettanut, vaikka h\u00e4n aikoi seuraavalla sulkapallokerralla voimakkaasti kyseenalaistaa Ossin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n hauskanpidosta. Petrill\u00e4 oli sent\u00e4\u00e4n se etu puolellaan, ett\u00e4 lapsen sai hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla tiputtaa vierailun p\u00e4\u00e4tteeksi takaisin muiden huollettavaksi. H\u00e4n tunsi jopa hieman syyllisyytt\u00e4 siit\u00e4, miten helpottavalta ajatus tuntui. Vaikka h\u00e4n oli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4isen puolikkaan olettanut saavansa joskus lapsia, ei h\u00e4n ollut todellisuudessa edes harkinnut asiaa toistamiseen oletuksesta luovuttuaan. <\/p>\n\n\n\n
Omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 oli harvinaisen helppoa verrata Perttiin, jonka kanssa l\u00e4ht\u00f6 el\u00e4m\u00e4\u00e4n oli tapahtunut samalta maaliviivalta. Edelleenkin he jatkoivat matkaa vierekk\u00e4isill\u00e4 radoilla, mutta eiv\u00e4t rinta rinnan. Kumpikaan ei ollut selvinnyt el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ilman kolhuja ja ongelmia, mutta Petrist\u00e4 tuntui silti, ett\u00e4 h\u00e4n oli jo vuosia saanut h\u00f6lk\u00f6tell\u00e4 viidentonnin matkaa mukavasti omaan tahtiin, kun Pertin piti selviyty\u00e4 estejuoksun korkeista aidoista ja vesiesteist\u00e4. Lapsettomuudesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttiminen tuntui ajoittain melkein maanpetturuudelta, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin liev\u00e4lt\u00e4 veropetokselta, jonka ansiosta sai el\u00e4\u00e4 asteen mukavammin. Mutta mist\u00e4 kaikesta sellaisesta h\u00e4n oli j\u00e4\u00e4nyt paitsi, joka kovemmalla ponnistelulla olisi voinut palkita?<\/p>\n\n\n\n
Aika ja paikka eiv\u00e4t inspiroineet jatkamaan pohdintoja. Petri j\u00e4tti ajatukset omaan arvoonsa ja jatkoi trampoliiniesityksen kuvaamista. Ainakin h\u00e4nell\u00e4 oli aikaa olla hy\u00f6dyksi muille ihmisille, jotka olivat kantaneet kortensa v\u00e4est\u00f6pyramidin alhaalta kapenevaan kekoon.<\/p>\n\n\n\n