Pihakoivun ohut lehtipeite ei est\u00e4nyt upeasti helottavaa aurinkoa paistamasta suoraan Harrin silmiin. Harri vilkaisi \u00e4rtyneen\u00e4 ulos ja nousi kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4lekaihtimet kiinni. T\u00e4h\u00e4n aikaan vuodesta ja iltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 aurinko loimotti ty\u00f6huoneen ikkunasta ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 korkeudella, ja jos Harrilla ei olisi ollut niin hyv\u00e4 ty\u00f6draivi p\u00e4\u00e4ll\u00e4, olisi h\u00e4n saattanut rojahtaa p\u00e4iv\u00e4unille sinapinkeltaiselle sohvalle.<\/p>\n\n\n\n
Jos Aurinkoa ei laskettu, olivat t\u00e4hdet t\u00e4n\u00e4\u00e4n kohdillaan. Zagrebista oli tullut kauan odotettu s\u00e4hk\u00f6posti, ja paikallinen kuraattori vaikutti olevan n\u00e4yttelyn toteutumisesta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 innoissaan kuin Harri itse. Jadranka ansaitsi tuhatkertaiset kiitokset siit\u00e4, ett\u00e4 Shedding <\/em>ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Viisto pinta<\/em> olivat p\u00e4\u00e4sseet oikeiden ihmisten silmien eteen. Ilmassa oli my\u00f6s vieno h\u00e4iv\u00e4hdys ostohalukkuutta, joten matka-apurahahakemus pit\u00e4isi laittaa vet\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n Harri oli lis\u00e4ksi keksinyt, mik\u00e4 ty\u00f6n alla olevan teoksen liukumissa oli h\u00e4irinnyt. Ongelman ydin oli liiallinen j\u00e4m\u00e4ht\u00e4minen alkuper\u00e4isen materiaalin asettamiin rajoihin. Taustakangasta vasten kuvatun Tsygen liikkeet olivat kaikessa sulavuudessaan nivelten, luuston ja j\u00e4nteiden asettamien rajojen vankeja. Harri oli jo aiemmin k\u00e4sitellyt raakamateriaalia niin, ett\u00e4 Tsygen piirteet olivat liudentuneet persoonattomammiksi, mutta edes armoton efektien kanssa nysv\u00e4\u00e4minen ei ollut h\u00e4ivytt\u00e4nyt koreografian tympe\u00e4\u00e4 sivumakua tarkkaan toteutetuista liikesarjoista. <\/p>\n\n\n\n Tylsyysp\u00e4iss\u00e4\u00e4n ja turhautuneena Harri oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt katsoa, millaisiin syvyyksiin algoritmit veisiv\u00e4t YouTuben suosituksia klikkailemalla. Riitt\u00e4v\u00e4n monen videon l\u00e4pi seilaaminen johti lopulta harrastelijasukeltajan kuvaamaan tallenteeseen, joka oli ly\u00f6ty videopalveluun sellaisenaan, ilman \u00e4\u00e4niraitaa. Leikkaamattomassa amat\u00f6\u00f6rifilmiss\u00e4 oli oma vieh\u00e4tyksens\u00e4. Valtavan pitk\u00e4t, hitaasti heilahtelevat ruskolev\u00e4t olivat lumonneet Harrin heilunnallaan. Taukoamatta aaltoilevat lehdet olivat vedess\u00e4 jatkuvassa, saumattomassa liikkeess\u00e4, mutta s\u00e4ilyttiv\u00e4t silti muotonsa. Voima syntyi liikkeen loputtomuudesta. Ty\u00f6n alla olevaan teokseen tarvittiin juuri tuota, kehon rajojen h\u00e4ivytt\u00e4mist\u00e4, vartalon kyky\u00e4 soljua vaivattomasti kuin ajatus. Katkeamatonta virtaa voisi luoda animaation avulla, ehk\u00e4 joka freimin l\u00e4p\u00e4isev\u00e4ll\u00e4 katkeamattomalla langalla, vai mieluummin suttuisella viivalla, joka eli koko ajan?<\/p>\n\n\n\n Harri oli k\u00e4ynyt heti ty\u00f6h\u00f6n ja hahmotellut erilaisia tyylej\u00e4, joilla yksitt\u00e4isist\u00e4 p\u00e4tkist\u00e4 ja liikkeist\u00e4 koottuun teokseen saisi ikuista jatkuvuutta. Juuri kun flow oli parhaimmillaan, puhelin alkoi v\u00e4rist\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Kirosanoja s\u00e4\u00e4stelem\u00e4tt\u00e4 Harri nappasi puhelimen k\u00e4teens\u00e4 ja valmistautui \u00e4risem\u00e4\u00e4n kovaonniselle puhelinmyyj\u00e4lle, tai viel\u00e4 pahempaa, toimittajalle. <\/p>\n\n\n\n Soittaja olikin tuttu, vaikka sit\u00e4kin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4mpi. Mit\u00e4 syyt\u00e4 Leilalla oli soittaa, kun vappu meni jo ja jouluun oli aikaa? Houkutus tunkea puhelin j\u00e4\u00e4kaappiin tai sohvatyynyjen v\u00e4liin oli valtava. Harri arvasi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 loppup\u00e4iv\u00e4n puhelun aiheen pohtimiseen, jos j\u00e4tt\u00e4isi vastaamatta, joten parempi valita pienempi paha.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Moi mutsi, Harri vastasi.<\/p>\n\n\n\n \u2013 No hei, soitinko pahaan aikaan? Leila kysyi.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ei t\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ty\u00f6huoneella. Ehdin ihan hyvin puhua, Harri totesi. Olisi hyv\u00e4n raivoamisen tuhlaamista t\u00e4ss\u00e4 kohtaa valittaa Leilalle, miten k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli joutua vastailemaan tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isiin kohteliaisuuksiin kesken parhaan ty\u00f6fiiliksen.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ai, anteeksi kun h\u00e4iritsin kesken uurastuksen!<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ei mit\u00e4\u00e4n, kerro vaan mit\u00e4 oli mieless\u00e4, Harri totesi ja tutki samalla luonnoksiaan. Merikasvit olivat hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta uudelle l\u00e4hestymistavalle, mutta olisiko jokin muu elementti viel\u00e4 toimivampi? Kenties savu, joka saattoi muuttaa suuntaa nopeastikin ilman, ett\u00e4 liikkeeseen tuli kulmikkuutta?<\/p>\n\n\n\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 vaatisi v\u00e4h\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4 keskustelua. Ehtisitk\u00f6 tulla k\u00e4ym\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n \u2013 Mulla olis nyt aikaa, jos sulla oli jotain olennaista, Harri kartteli. Kaarinaan ei ollut Turusta kovin pitk\u00e4 matka, mutta henkisesti sinne l\u00e4ht\u00f6 oli kuin ultrajuoksulle suuntaaminen Kalaharin autiomaahan.<\/p>\n\n\n\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 olisi varmaan parempi k\u00e4yd\u00e4 kasvotusten l\u00e4pi, Leila totesi.<\/p>\n\n\n\n Okei. Vaihtoehdot: Leila oli kuolemaisillaan, menossa uusiin naimisiin tai hurahtanut verkostomarkkinointiin. Harrin kannalta tapaaminen tarkoittaisi hautajaisj\u00e4rjestelyist\u00e4 sopimista, uuteen is\u00e4puoleen tutustumista tai vaivaannuttavaa myyntiesittely\u00e4 lis\u00e4ravinteista, kaikki yht\u00e4lailla huonoja mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 ei ole niin p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4lle. Jos katsot oman kalenterin l\u00e4pi ja ilmoitat, milloin p\u00e4\u00e4set? Leila jatkoi.<\/p>\n\n\n\n Harri my\u00f6ntyi suunnitelmaan, joten Leila piti puhelun lupauksensa mukaan lyhyen\u00e4 ja toivotti hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n jatkoa. Turha toivotus, sill\u00e4 puhelu oli katkaissut ajatusten juoksun ja t\u00e4ytt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4n ik\u00e4vill\u00e4 ajatuksilla. Monivitamiineja olisi voinut tyrkytt\u00e4\u00e4 puhelimitsekin. H\u00e4ille olisi varmaan ollut jo p\u00e4iv\u00e4 sovittuna. Leila ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaikuttanut soittavan viimeisill\u00e4 voimillaan saattohoito-osastolta, joten ehk\u00e4 kyse ei ollut hengenvaarasta. Mist\u00e4 helvetist\u00e4 sitten?<\/p>\n\n\n\n Harri puri hampaat yhteen ja palasi luonnosten pariin. Mit\u00e4 h\u00e4n oli \u00e4sken ajatellut, savua? Typer\u00e4 idea, savu oli aivan liian altista haihtumaan pienimm\u00e4st\u00e4kin tuulenvireest\u00e4, ja Tsygen keho oli silkkaa konkretiaa. Kyn\u00e4 naputti vasten piirtop\u00f6yt\u00e4\u00e4, kun Harri yritti saada kiinni teoksen lopullisesta muodosta. Mieli olisi tehnyt ulos r\u00f6\u00f6kille, mutta takintaskusta l\u00f6ytyi vain pari purkinpohjimmaista nikotiinipussia. Harri tunki toisen niist\u00e4 yl\u00e4huuleensa ja istui takaisin p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen. Keskittymiselle oli k\u00e4ynyt kuin savulle, se oli levinnyt minne sattuu, ja nyt jopa p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 istuminen paikoillaan oli vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n Hilseilevien maaliseinien ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 ty\u00f6huone oli tavallisesti paikka, jossa Harri viihtyi itsekseen vaikka vuorokauden ymp\u00e4ri. Nyt tila tuntui kolkolta ja yksin\u00e4iselt\u00e4. Seura voisi rauhoittaa, pirist\u00e4\u00e4 tai \u00e4rsytt\u00e4\u00e4, v\u00e4li\u00e4k\u00f6 sill\u00e4, mik\u00e4 tahansa tunne olisi parempi kuin sisuksissa vellova ahdistus. Harri tarttui uudestaan k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja aikoi soittaa Tsygelle, mutta empi viime hetkell\u00e4. Leila ei ollut tullut poikayst\u00e4v\u00e4n kanssa edes puheeksi, vaikka Harri itse oli k\u00e4ynyt Tsygen \u00e4idin luona kahvilla jo kolmannella seurusteluviikolla. Kaiken Leilaan liittyv\u00e4n painolastin raahaaminen n\u00e4kyviin veisi enemm\u00e4n energiaa kuin mit\u00e4 ahdistavan olon jakamisesta voisi kerrytt\u00e4\u00e4. Harri valitsi helpon tien ja valitsi tutumman numeron.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Mutsi soitti mulle just, Harri sanoi ennen kuin Petri ehti kunnolla edes tervehti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Petri oli aina tullut erinomaisesti toimeen Leilan kanssa, vaikka Harrilla oli kest\u00e4nyt oma aikansa my\u00f6s n\u00e4iden kahden esittelyss\u00e4 toisilleen. Tosin Petri olikin sellainen unelmav\u00e4vy, ett\u00e4 Leila oli jo ensimm\u00e4isen tapaamiskerran jutellut Petrille kuin vanhalle yst\u00e4v\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ei tainnut olla ihan vain moikkailupuhelu? Petri kysyi, ja Harri melkein kiitti Petri\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rsi tilanteen puolesta sanasta.<\/p>\n\n\n\n Soiton sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei ollut paljoa kerrottavaa, mutta Harrilla riitti kyky\u00e4 muuhunkin kuin faktojen v\u00e4litt\u00e4miseen. Oli suorastaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, miten pahasti puolentoista minuutin keskustelu saattoi saada ihmisen ep\u00e4tasapainoon. Harri p\u00e4\u00e4tyi selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki ylikierroksille py\u00f6r\u00e4ht\u00e4neet pelkonsa ja arvuuttelunsa Petrille, joka antoi Harrin vuodatuksen hy\u00f6ky\u00e4 ylitseen ja vastaili vain sen verran, ett\u00e4 k\u00e4vi selv\u00e4ksi h\u00e4nen edelleen olevan linjoilla.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Nyt l\u00e4hinn\u00e4 mietin, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 mutsin luo menn\u00e4 vai skipata koko juttu ja pyyt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n kerrottavansa vaikka tekstariin, Harri huokaisi lopuksi.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Parempi menn\u00e4 tietenkin, kun on selv\u00e4sti jostain isommasta kyse, Petri moitti. \u2013 Onhan teill\u00e4 ollut omat vaikeutenne, mutta ei ole koskaan my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 parantaa tilannetta.<\/p>\n\n\n\n Harri ei jaksanut edes \u00e4rsyynty\u00e4 opettajamaisesta s\u00e4vyst\u00e4 tai kuittailla takaisin Petrin omasta is\u00e4suhteesta.<\/p>\n\n\n\n \u2013 M\u00e4 en vain oikeasti jaksaisi. Siell\u00e4 me sitten istutaan kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 helvetin vaivaantuneina ja mutsi tilitt\u00e4\u00e4 jotain sekavaa, Harri tyytyi toteamaan.<\/p>\n\n\n\n \u2013 K\u00e4y silti kuuntelemassa, mit\u00e4 sill\u00e4 on asiaa. Voihan se olla jotain mukavaakin.<\/p>\n\n\n\n \u2013 En tied\u00e4, mist\u00e4 ammennat tota optimismia, mutta voisitko laittaa mullekin pari siivua?<\/p>\n\n\n\n \u2013 My\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, ei tuollaisia puheluita soiteta mukavista asioista. Ent\u00e4 jos m\u00e4 tulisin mukaan?<\/p>\n\n\n\n Niin houkutteleva ajatus. Petri voisi hoitaa smalltalkin, Harri tuolissa v\u00e4\u00e4ntelehtemisen. Mutta tuntui eritt\u00e4in kyseenalaiselta raahata Petri mutsin luo ja selitell\u00e4 sitten, ett\u00e4 he eiv\u00e4t \u2013 taaskaan \u2013 olleet pariskunta vaan ihan vain kavereita. Saati sitten selitt\u00e4\u00e4 kuviota auki Tsygelle j\u00e4lkik\u00e4teen.<\/p>\n\n\n\n \u2013 M\u00e4 varmaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4n, mutta kiitos ajatuksesta.<\/p>\n\n\n\n Petri vannotti, ett\u00e4 Harri kertoisi terveisi\u00e4 Leilalle ja raportoisi vierailun lopputuloksen. Puhelun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Harri hengitti hiukan helpommin, vaikka itse asia ei ollut edennyt puusta pitk\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kaivoi kalenterisovelluksen esiin ja selasi mahdollisia p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 tapaamiselle. T\u00e4ll\u00e4 viikolla oli melkoista haipakkaa, ensi viikolla kaksi vapaata arki-iltaa ja koko viikonloppu tyhj\u00e4. Leilalle voisi vaikka saman tien laittaa pari aikaehdotusta ensi viikolle eik\u00e4 koko kuviota tarvitsisi ajatella kuin vasta p\u00e4ivien p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sen sijaan Harri tunki puhelimen takaisin taskuunsa, huokaisi ja vajosi sohvalle seuraamaan s\u00e4lekaihtimien raosta tunkeutuvan auringons\u00e4teen matkaa pitkin maalattua sein\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n