Jos kirjastonhoitajat olisivat edelleen hyssytelleet, olisivat Petri, Pia ja Camilla saaneet t\u00e4n\u00e4\u00e4n sihist\u00e4 suunsa rakoille. Oleskelualueen suuriin, keltaisiin nojatuoleihin oli asettunut puolentusinaa neulojaa, joilla juttu luisti ja naurua riitti. Aina v\u00e4lill\u00e4 joku ringiss\u00e4 istujista muisti, ett\u00e4 kirjastossa oli muitakin k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja rauhoitteli ryhm\u00e4\u00e4. Hetken aikaa puikkojen kilin\u00e4 kuului kovempana kuin maltillinen keskustelu, kunnes jokin mehev\u00e4 juttu j\u00e4lleen osui yhteiseen nauruhermoon.<\/p>\n\n\n\n
Petrin mielest\u00e4 kaikenlaisten k\u00e4ytt\u00e4jien piti saada nauttia kirjastosta omalla tavallaan, mutta h\u00e4n tiesi pienenkin melun her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n asiakkaissa suuria tunteita. K\u00e4nnykk\u00e4\u00e4n karjujat ja humalassa huutelijat olivat asia erikseen, mutta kaikkein herkk\u00e4nahkaisimmat kirjastok\u00e4vij\u00e4t saattoivat \u00e4rsyynty\u00e4, jos mut asiakkaan pohtivat lainattavaa lautapeli\u00e4 \u00e4\u00e4neen keskustellen tai joku naputteli tietokoneen n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6\u00e4 liian voimallisesti. Er\u00e4s vakivierailija oli jo muutamaan otteeseen mulkaissut merkitsev\u00e4sti ensin k\u00e4sity\u00f6harrastajia ja sitten Petri\u00e4, joka ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n tehnyt ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kunnolla ja est\u00e4nyt tiistai-iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 luisumasta kaaoksen puolelle. Petri reagoi mulkoiluun standardimittaisella asiakaspalveluhymyll\u00e4, mutta pohti itsekseen, pit\u00e4isik\u00f6 neulontapiirille ehdottaa ensi kerralla kokoontumista harrastehuoneen puolella.<\/p>\n\n\n\n
Kirjaston etuovi avautui ja Petri n\u00e4ki silm\u00e4kulmastaan tummansiniseen farkkutakkiin ja mustaan pipoon pukeutuneen pitk\u00e4n miehen harppovan kohti tiski\u00e4. Petri k\u00e4\u00e4nsi p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ilahtuneena tulijaa kohti, mutta tajusi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti erehdyksens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Voiks teill\u00e4 tulostaa s\u00e4hk\u00f6postista? Harria huomattavasti blondimpi asiakas kysyi, ja Petri neuvoi t\u00e4m\u00e4n tietokoneelle.<\/p>\n\n\n\n
Juuri nyt Harrin seura olisi tehnyt hyv\u00e4\u00e4, mutta Petri ei ollut kuullut t\u00e4st\u00e4 v\u00e4h\u00e4\u00e4n aikaan. Sin\u00e4ns\u00e4 tilanteessa ei ollut mit\u00e4\u00e4n uutta, sill\u00e4 katoamistemput olivat ennenkin kuuluneet Harrin repertuaariin. V\u00e4lill\u00e4 kyse oli ollut vihanpidosta, v\u00e4lill\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n hautautumisesta, ainakin kerran k\u00e4nnyk\u00e4n putoamisesta jakutialaiselta kallionkielekkeelt\u00e4 Pohjoiseen j\u00e4\u00e4mereen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Petrill\u00e4 oli vahva ep\u00e4ilys radiohiljaisuuden syyst\u00e4, ja h\u00e4n mietti, olisiko Harria pit\u00e4nyt varoittaa etuk\u00e4teen Tsygen puheista. Vaan eip\u00e4 asia Petrille kuulunut, eik\u00e4 Harrilla ollut mit\u00e4\u00e4n velvollisuutta tehd\u00e4 h\u00e4nelle tili\u00e4 asioistaan. Silti h\u00e4n k\u00e4vi useamman kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 tarkistamassa, oliko Harri viimein k\u00e4ynyt lukemassa h\u00e4nen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 viestit.<\/p>\n\n\n\n
Sitten viime Vehmaan-k\u00e4ynnin Petri oli muutenkin viett\u00e4nyt aikaa itsekseen, jopa normaalia enemm\u00e4n. Aukustilla riitti kiireit\u00e4 syyskylv\u00f6iss\u00e4, joissa my\u00f6s Taisto oli apuna, eik\u00e4 tuoreella Pertti-ukilla vaikuttanut olevan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n muuta sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuin ihailla ensimm\u00e4ist\u00e4 lapsenlastaan, jota edelleen kutsuttiin ty\u00f6nimell\u00e4 Sipuli. Alkusyksy ei ollut kiireist\u00e4 ainoastaan maaseudulla, sill\u00e4 kaikilla tuntui tuntui olevan jotain t\u00e4hdellisemp\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4, ehk\u00e4 poikkeuksena yll\u00e4tt\u00e4en kotihiireksi muuttunut Pia, jolle Elisan hoitoapu oli viel\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 kelvannut. Petri yritti vihjata olevansa edelleen vapaaehtoinen auttaja, mutta Pia vain kiitteli vuolaasti, pahoitteli omaa huonoa tapaansa rasittaa muita menoillaan ja totesi, ett\u00e4 juuri nyt Elisalle oli parasta keskitty\u00e4 eskarin alkuun. <\/p>\n\n\n\n
N\u00e4inh\u00e4n se maailmassa menee. Jos pit\u00e4\u00e4 muut k\u00e4sivarren mitan et\u00e4isyydell\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, on turha valittaa, jos muutkin ottivat v\u00e4limatkaa. Is\u00e4 oli tainnut osua viime keskustelussa oikeampaan kuin Petri olisi halunnut my\u00f6nt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Jotain hyv\u00e4\u00e4 sent\u00e4\u00e4n hiljaisesta sosiaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Ainakin kotona sohvap\u00f6yd\u00e4n kulmalla alati kohoava pino kiinnostavia kirjoja oli viime aikoina typistynyt Kilimanjarosta Kaskenm\u00e4eksi.<\/p>\n\n\n\n
Petri ei ehtinyt sen pidemp\u00e4\u00e4n mietti\u00e4 valintojensa hintaa, kun ovi k\u00e4vi j\u00e4lleen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa tulija oli tuttu, tosin mustan siilitukan sijaan t\u00e4ll\u00e4 oli punaiset kiharat ja niiden kanssa s\u00e4vy s\u00e4vyyn oleva parta. Ossin vanavedess\u00e4 kirjastolle saapuivat Luukas ja Velma, jotka vilkaisivat naureskelevia keski-ik\u00e4isi\u00e4 neulojia varhaisteini-ik\u00e4iselle tyypillisell\u00e4 ylenkatseella, ja heid\u00e4n per\u00e4ss\u00e4\u00e4n viel\u00e4 Aino ja Vilhelmiina k\u00e4sikk\u00e4in. Luukas ja Velma moikkasivat Petri\u00e4 l\u00f6ys\u00e4sti ennen kuin lys\u00e4htiv\u00e4t varaushyllyn vieress\u00e4 olevalle penkille n\u00e4pelt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4\u00e4n. Aino ehti vain heilauttaa k\u00e4tt\u00e4\u00e4n tervehdykseen, sill\u00e4 Vilhelmiina kiskoi \u00e4iti\u00e4\u00e4n kohti lastenosastoa. Harventuneesta joukosta vain Ossi p\u00e4\u00e4si tiskille asti.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4h\u00e4n on t\u00e4ysi r\u00e4hin\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4, Ossi totesi ja k\u00e4veli tiskin \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Olet viett\u00e4nyt ihan liikaa aikaa poissa asiakaspalvelusta, jos t\u00e4m\u00e4 on sun mittakaavassa t\u00e4ysi r\u00e4hin\u00e4, Petri kuittasi, mutta tuttu seura sai p\u00e4iv\u00e4n heti tuntumaan v\u00e4h\u00e4n paremmalta. \u2013 S\u00e4 olet menett\u00e4nyt kosketuksen tavallisiin kuolevaisiin, jotka viett\u00e4v\u00e4t aikaa kansan keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Sen siit\u00e4 saa, kun erikoistuu aineistoluokitteluun, Ossi valitteli, muttei vaikuttanut kovin murheelliselta. \u2013 Vaan asiaan, ennen kuin j\u00e4lkikasvu j\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 ruudulle tai Viltsu yritt\u00e4\u00e4 omia teid\u00e4n lastenosaston maskottinallen itselleen.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Jos odotat hetken, niin pyyd\u00e4n jonkun muun tiskille ja voidaan k\u00e4yt\u00e4 autolla.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Totta kai, sori ett\u00e4 olet joutunut ajelemaan takakontti puita t\u00e4ynn\u00e4, olisi pit\u00e4nyt sopia ett\u00e4 j\u00e4t\u00e4t ne vain meid\u00e4n pihalle. Luukas, Velma, ihan turhaan siin\u00e4 istutte, kun ei olla t\u00e4ss\u00e4 kauaa.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 \u00c4\u00e4\u00e4h, Luukas totesi irrottamatta katsettaan videosta. <\/p>\n\n\n\n
\u2013 Niin eloisia nuoria minulla. Nouskaas nyt sielt\u00e4 ja tulkaa Petri\u00e4 moikkaamaan!<\/p>\n\n\n\n
Petri oli aikanaan juhlinut kummankin lapsen varpajaisia, joista ei Petrin mielest\u00e4 ollut kulunut kuin enint\u00e4\u00e4n viitisen vuotta. Arvioita vastaan puhui se, ett\u00e4 Luukas oli kovaa vauhtia kasvamassa is\u00e4ns\u00e4 hartiapituuden ohi ja Velma oli alkanut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ripsiv\u00e4ri\u00e4 ja poskipunaa.<\/p>\n\n\n\n
Ossi nappasi lapset kainaloonsa eik\u00e4 ottanut n\u00e4iden puolivillaisia vastusteluja kuuleviin korviinsa. Sulkapallon lomassa Ossilla saattoi tilitt\u00e4\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4n vaikeuksista, mutta asenteesta ei koskaan n\u00e4kynyt j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n Ossin ollessa lastensa seurassa. N\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 vastentahtoisuudestaan huolimatta Luukas ja Velma eiv\u00e4t pyristelleet is\u00e4ns\u00e4 kainalosta pois, ja Petri tiesi my\u00f6s pienen Vilhelmiinan roikkuvan is\u00e4ss\u00e4\u00e4n kuin takiainen.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Ai ett\u00e4, kun olette valmiiksi noin innokkaita, voitte auttaa puiden pilkonnassa kun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n perille. Saadaan ukille vaja t\u00e4yteen polttopuuta ja teille tervett\u00e4 arkiliikuntaa.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Ik\u00e4v\u00e4 pilata sun kasvatukselliset tavoitteet, mutta Aukusti veteli klapit koneella sen verran pieneksi, ett\u00e4 lis\u00e4pilkkomisella koko satsi on pelkk\u00e4\u00e4 sytykett\u00e4, Petri huomautti. <\/p>\n\n\n\n
\u2013 Kaiken lis\u00e4ksi meill\u00e4 ei ole aikaa tollaseen, Velma sanoi. \u2013 Ukki hommasi viimeinkin toisen m\u00f6nkij\u00e4n, niin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ottamaan oikea kisa.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Sill\u00e4 on homma l\u00e4htenyt aivan k\u00e4sist\u00e4, Ossi p\u00e4ivitteli. \u2013 Yhden m\u00f6nkk\u00e4rin viel\u00e4 ymm\u00e4rsin, mutta toinenkin, ja p\u00e4\u00e4lle peltorata. \u00c4ij\u00e4 rakentaa Lietoon oman Dakar-rallin ja hemmottelee teid\u00e4t siin\u00e4 sivussa lopullisesti piloille.<\/p>\n\n\n\n
Ossi p\u00f6rh\u00f6tti vastustelevien lasten hiuksia ja nosti kulmakarvansa viekkaasti yl\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Ja jos luulette, etten p\u00e4ihit\u00e4 teit\u00e4 molempia, niin varautukaa ik\u00e4v\u00e4\u00e4n yll\u00e4tykseen.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Jos aika-ajoja otetaan, niin m\u00e4 v\u00e4it\u00e4n olevani siin\u00e4 vahvoilla, Aino puuttui puheeseen tiskille saapuessaan. \u2013 Ja kiitos Petri, kun viitsit kuskata puita, sinulle ja veljellesi on kuulemma vastalahjaksi tulossa hirvipaistia.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Miten kauan me ollaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4? Luukas marisi. \u2013 Voidaanko me menn\u00e4 jo edelt\u00e4 tilaamaan safkat?<\/p>\n\n\n\n
\u2013 \u00c4lyt\u00f6n kiire ei-minnek\u00e4\u00e4n, Ossi puuskahti, mutta muutkin lapset n\u00e4kiv\u00e4t tilaisuutensa tulleen ja alkoivat mankua hampurilaisia ja nugetteja. K\u00e4sity\u00f6piirist\u00e4 \u00e4rsyyntynyt asiakas mulkoili nyt pikaruoan per\u00e4\u00e4n haikailevia lapsia, joiden \u00e4\u00e4net peittiv\u00e4t sukanneulojien r\u00e4k\u00e4tyksen. Aino teki pelinaisen ratkaisun, kaappasi lapset mukaansa ja pyysi Ossia ajelemaan muun porukan per\u00e4ss\u00e4, kun polttopuuhommat oli saatu hoidettua. <\/p>\n\n\n\n
Pienen s\u00e4\u00e4t\u00e4misen j\u00e4lkeen my\u00f6s Ossi ja Petri p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tiskilt\u00e4 eteenp\u00e4in. Petri ei vaivautunut vet\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lleen takkia, sill\u00e4 alkusyksyn p\u00e4iv\u00e4 ei ollut pilvisyydest\u00e4 huolimatta erityisen viile\u00e4. Markulantiell\u00e4 kulki autoja tasaisena virtana ja viereisell\u00e4 urheilukent\u00e4ll\u00e4 oli k\u00e4ynniss\u00e4 m\u00f6lkkyottelu, pelaajilleen ehk\u00e4 vuoden viimeinen. Ossi jutteli niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4 lyhyen k\u00e4velyn aikana, ja Petri vastaili kohtuullisella m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 my\u00f6t\u00e4ilevi\u00e4 \u00e4\u00e4nn\u00e4hdyksi\u00e4. Klapikassien siirt\u00e4minen ei vienyt kuin hetken, ja Petri oli jo tekem\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00e4 takaisin ty\u00f6vuoroon, kun Ossi jatkoi juttuaan.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Sori muuten, ettei olla ehditty sulkapalloilemaan viime aikoina. T\u00e4m\u00e4n vuoden harrastuspalapeli on viel\u00e4 aivan lev\u00e4ll\u00e4\u00e4n, kun unohdettiin ilmoittaa Viltsu ajoissa l\u00e4hikoulun tanssiryhm\u00e4\u00e4n ja Ainon spinningporukka menee tunnille jatkossa tiistaisin, Ossi pahoitteli. \u2013 Sulle varmaan k\u00e4y mik\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 vain? Tai ainakaan sun ei tarvitse ensin k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi viiden ihmisen kalenteria.<\/p>\n\n\n\n
Petri ei ollut t\u00e4n\u00e4\u00e4n sill\u00e4 tuulella, ett\u00e4 olisi jaksanut sympatisoida Ossin perhepulmia. Tajusiko t\u00e4m\u00e4 edes, ett\u00e4 ainainen valitus kuulosti pikemminkin onnelta ylpeilyll\u00e4? Ossilla riitt\u00e4isi perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 viel\u00e4 vuosiksi eteenp\u00e4in, ja vaikka sekaan varmasti mahtuisi kaikkea lapsien kiukuttelusta teinien kaljakokeiluihin, j\u00e4isi kaikesta t\u00e4st\u00e4 palkinnoksi lupaus tulevasta, uudenlaisesta suhteesta aikuisiin lapsiin ja viel\u00e4 my\u00f6hemmin lapsenlapsiin.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 On mullakin menoja, Petri kommentoi lyhyesti, vaikka todellisuudessa h\u00e4nen ei olisi tarvinnut tarkistaa edes yht\u00e4 kalenteria l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen runsaasti vapaailtoja sulkapallopelille.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Toki, en m\u00e4 sill\u00e4. Kannattaa silti olla onnellinen, ett\u00e4 voi vapaasti suunnitella omat menemisens\u00e4. M\u00e4 elin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n omissa harhoissani sen suhteen. Aino muistaa aina mulle piikitell\u00e4, ett\u00e4 vain mies voi kuvitella, ett\u00e4 kolmen lapsen vanhempi voi milloin vain l\u00e4hte\u00e4 viikon venereissulle kavereiden kanssa p\u00e4iv\u00e4n varoitusajalla. <\/p>\n\n\n\n
Petri synkentyi entisest\u00e4\u00e4n. Kiitos Ossi, idyllisen el\u00e4m\u00e4n tajuaa v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4kin, tarvitseeko ydinperheonnea tulla oikein hieromaan vasten kasvoja? Ei sellaisessa mit\u00e4\u00e4n vikaa ole, mutta voisiko asian yst\u00e4v\u00e4llisesti pit\u00e4\u00e4 omana tietonaan eik\u00e4 tulla pit\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4 paraatia toisen ty\u00f6paikalle? <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n oli todellakin v\u00e4\u00e4r\u00e4 hetki kuunnella Ossin samoja valituksia. Jeremiaksen kommentit olivat valmiiksi tehneet tuhojaan Petrin mielenrauhalle. Ne p\u00e4\u00e4siv\u00e4t luikertelemaan ep\u00e4varmuuden ytimeen ja nostattivat sielt\u00e4 tumman pilven katkeruutta, joka ensin peitti kaiken alleen ja alkoi sitten etsi\u00e4 reitti\u00e4 purkautua muiden vitsaukseksi. Ossi parka ei voinut tiet\u00e4\u00e4 piilev\u00e4st\u00e4 vaarasta, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 todellakaan tajunnut avanneensa sille juuri portin vapauteen.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Jos kerran niin paljon \u00e4rsytt\u00e4\u00e4, niin l\u00e4hde k\u00e4velem\u00e4\u00e4n, Petri \u00e4ysk\u00e4isi niin yll\u00e4tt\u00e4en, ett\u00e4 Ossin suu valahti hiukan auki. \u2013 Tai opettele olemaan tyytyv\u00e4inen siihen, mit\u00e4 sinulle on annettu.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Olenhan m\u00e4\u2026 Ossi aloitti, mutta ei p\u00e4\u00e4ssyt alkua pidemm\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Vaikka et osaisi perhett\u00e4si arvostaa, niin ainakin sulla on aina ymp\u00e4rill\u00e4si ihmisi\u00e4, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n sulla on vaikutusta. Ja vaikka pit\u00e4isit huolta perheest\u00e4si silkasta velvollisuudentunnosta, ainakin olet osa jotain suurempaa. Ja kun sun lapset saavat lapsia ja v\u00e4hitellen ymp\u00e4rille kasvaa uusi sukuhaara, niin ainakin velvollisuudentunnosta joku k\u00e4y sua katsomassa sen verran, ettet s\u00e4 vain l\u00f6ydy joku kaunis p\u00e4iv\u00e4 asunnostasi kuolleena ja vuosien my\u00f6t\u00e4 muumioituneena, kun j\u00e4it yksin etk\u00e4 merkinnyt kenellek\u00e4\u00e4n oikeasti yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n!<\/p>\n\n\n\n
Ossi kuunteli Petrin kierroksille l\u00e4htenytt\u00e4 julistusta edelleen suu hiukan raollaan. Pitk\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 vellonut myrkyllinen pilvi oli purkautunut paineella, ja kun Petri viimein p\u00e4\u00e4si tilityksens\u00e4 loppuun, tunsi h\u00e4n olonsa tyhj\u00e4ksi ja eritt\u00e4in, eritt\u00e4in noloksi.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Onko sulla kaikki ihan hyvin? Ossi aloitti varovasti pienen hiljaisuuden j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 \u00c4\u00e4h, on mulla. Anteeksi, unohda \u00e4skeinen, Petri selitteli ja toivoi, ett\u00e4 voisi kiivet\u00e4 takakonttiinsa ja lukittautua sinne loppup\u00e4iv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Mietin vain tota muumioitumisjuttua\u2026<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Unohda sekin.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 \u2026 Onko se sellainen, mik\u00e4 aktiivisesti huolettaa, vai\u2026<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Ei huoleta omalla eik\u00e4 muiden kohdalla, Petri vakuutti jo v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4toivoa \u00e4\u00e4ness\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Ossi piirteli autonsa p\u00f6lyyntyneeseen pintaan kiekurakuviota ja seurasi m\u00f6lkynpelaajia, jotka olivat saaneet ottelun p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja ker\u00e4siv\u00e4t kapuloita takaisin pussiin.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 No hyv\u00e4. Ent\u00e4s nuo muut jutut?<\/p>\n\n\n\n
Petri huokaisi syv\u00e4\u00e4n. Itse h\u00e4n oli aiheesta aloittanut, joten oli kohtuullista jatkaa kun pyydettiin.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 En m\u00e4 tied\u00e4. On tullut viime aikoina jossiteltua liikaa. Ett\u00e4 miten mik\u00e4kin olisi mennyt, jos olisi valinnut v\u00e4h\u00e4n toisin.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Sellaista on helppoa j\u00e4\u00e4d\u00e4 arpomaan. M\u00e4 mietin v\u00e4lill\u00e4, millaista olisi jos en olisi tavannut Ainoa silloin, kun mietin p\u00e4\u00e4aineen vaihtamista tietojenk\u00e4sittelytieteeseen\u2026 Mutta eip\u00e4 niist\u00e4 pohdinnoista ole hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Niin, ei kai. Mutta ainakin s\u00e4 voit olla tyytyv\u00e4inen siihen, ett\u00e4 teit valintoja, joiden kautta olet monelle ihmiselle t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toteamus sai Ossin kulmakarvat kohoamaan korkealle.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Kai s\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4t olevasi monelle ihmiselle korvaamaton? <\/p>\n\n\n\n
\u2013 En samalla tavalla kuin vaikka sin\u00e4 lapsillesi, tai Ainolle.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Et ehk\u00e4 samalla tavalla, mutta jos ajattelet ettei se tee susta kenellek\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4, niin pieleen menee. Aina kun sun juttuja kuuntelee, niin olet auttamassa jotakuta, velji\u00e4si, Piaa tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Harria. Minua my\u00f6s. Oon varma, ett\u00e4 et ehtisi muumioitua kotonasi edes vuorokautta, kun ensimm\u00e4inen meist\u00e4 olisi jo ovella kyselem\u00e4ss\u00e4, onko jotain pieless\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Petri hym\u00e4hti, mutta pieni hymynpoikanen viipyi kasvoilla vain hetken.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Onhan se n\u00e4in. Ja kaikkein typerint\u00e4 on, ett\u00e4 m\u00e4 olen oikeastaan tyytyv\u00e4inen valintoihini. Kaipaan vain sit\u00e4, ett\u00e4 olisin jonkun muunkin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u2026 kokonainen luku, enk\u00e4 vain helposti unohtuva alaviite.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Kyll\u00e4 sussa on ainesta vaikka p\u00e4\u00e4otsikkoon. Eik\u00e4 kukaan voi muiden puolesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4 on kenellekin. Mietin tuota velvollisuudentuntoa\u2026 Voihan sill\u00e4 saada omat lapset pit\u00e4m\u00e4\u00e4n aikuisina yhteytt\u00e4, jos eiv\u00e4t muuten haluaisi olla tekemisiss\u00e4. Itse olisin mieluummin muutakin kuin pakollinen paha. Eik\u00e4 siihen kai muuten pysty kuin olemalla l\u00e4sn\u00e4 muille ja rehellinen sille, mit\u00e4 on itselle hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ossi irvisti ja vilkaisi k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Sori, mutta mua varmaan jo odotellaan sy\u00f6m\u00e4\u00e4n j\u00e4m\u00e4t muiden ranskalaisista. Sovitaan mahdollisimman pian se sulkapallo, m\u00e4 lupaan kunnostautua t\u00e4ss\u00e4. Ja mulla on onneksi edelleen sun vara-avain, jos vaikka ehdit aloittaa muumioitumisen t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ajatuksiinsa vaipunut Petri h\u00e4din tuskin muisti huikata Ossille hyv\u00e4stit. Kettuilun lis\u00e4ksi yst\u00e4v\u00e4 oli antanut uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa keh\u00e4\u00e4 kiert\u00e4neisiin ajatuksiin. Jeremiaksen puheet olivat alkaneet tuntua ennustukselta ja is\u00e4n el\u00e4m\u00e4 heijastukselta omasta tulevaisuudesta. Ehk\u00e4 siksi oli vaikeaa uskoa, ett\u00e4 omat valinnat voisivat johtaa onnellisempaan lopputulokseen. <\/p>\n\n\n\n
Petri j\u00e4i viel\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n Ossin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 ilmausta. Pakollinen paha. Is\u00e4 oli kaikkine puutteineenkin rakas, mutta ei ikin\u00e4 ensimm\u00e4inen ihminen, jolle Petri kertoisi murheensa, jolta h\u00e4n pyyt\u00e4isi apua tai jonka kanssa h\u00e4n vitsailisi maailman menosta. H\u00e4nest\u00e4 ei ikin\u00e4 tarvitsisi tulla is\u00e4ns\u00e4 kuvajaista. H\u00e4nen ei tarvitsisi v\u00e4\u00e4nt\u00e4yty\u00e4 itselleen sopimattomaan asentoon, vaan h\u00e4nell\u00e4 oli lupa seisoa omien valintojensa takana selk\u00e4 suorana ja sallimuksen ohjaukseen tyytyv\u00e4isen\u00e4. Muut n\u00e4kisiv\u00e4t varmasti, mit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 Petri voisi heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tuoda. <\/p>\n\n\n\n
Toivottavasti.<\/p>\n\n\n\n
Pia oli joutunut olemaan tiskill\u00e4 jo paljon pidemp\u00e4\u00e4n kuin oli sovittu. Petri palasi kirjastoon ja vei avaimensa takahuoneeseen. H\u00e4n tuli vilkaisseeksi puhelintaan, johon oli saapunut viesti. Harrilta, oli ensimm\u00e4inen ajatus, mutta tekstari olikin tuoreelta is\u00e4lt\u00e4, Oskarilta.<\/p>\n\n\n\n
Moi miten menee, ehtisitk\u00f6 meille vaikka k\u00e4ym\u00e4\u00e4\u00e4n joku p\u00e4iv\u00e4? Noran kanssa mietittiin ket\u00e4 olisi hyv\u00e4 kummiksi ja kumpikin ajatteli ekaksi sua! Olisi hienoa jos suostut, ei tarvi tietty heti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaan voidaan porukalla jutella \ud83d\ude42<\/em><\/p>\n\n\n\n Joinain hetkin\u00e4 tuntui, ett\u00e4 kukaan ei kuullut hartaimpiakaan rukouksia. Toisina hetkin\u00e4 vastaus omiin salaisiin tuskailuihin oli selke\u00e4 kuin p\u00e4\u00e4h\u00e4n viskattu tiiliskivi. Petri lausui sanattoman kiitoksen ja oli jo mieless\u00e4\u00e4n my\u00f6ntynyt kummiksi. Itse valittua tiet\u00e4 oli joskus vaikea seurata, vaikka tiesi sen olevan oikea, ja matkalle mahtui paljon ep\u00e4ilyksi\u00e4. H\u00e4nelle oli annettu mahdollisuus el\u00e4\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 muttei itsek\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4n aikonut pyydell\u00e4 sit\u00e4 anteeksi.<\/p>\n\n\n\n **************************<\/p>\n\n\n\n Jokaiseen kolmesta laatikosta oli kertynyt kirjoja, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 \u201dKierr\u00e4tykseen\u201d oli saanut paljon enemm\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuin \u201dMyyntiin\u201d tai \u201dVarastoon\u201d. Kun Petri oli ilmestynyt takaisin tiskille, p\u00e4\u00e4si Pia takaisin Camillan luokse perkaamaan teospinoa, jossa oli kaikkea sarjakuvista sisustusoppaisiin. Radiosta kuului Ylen kuuluttajan tasaisen rauhoittava \u00e4\u00e4ni, ja kumpikin keskittyi arvioimaan aineiston kuntoa. Camilla vilkaisi kriittisesti Windows 8 -k\u00e4ytt\u00f6opasta, siirsi sen ep\u00e4r\u00f6im\u00e4tt\u00e4 kierr\u00e4tykseen ja otti k\u00e4teens\u00e4 uuden teoksen.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Voi ei, Camilla huudahti ja sai Pian melkein h\u00e4tk\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n \u2013 Mik\u00e4 h\u00e4t\u00e4n\u00e4? L\u00f6ytyik\u00f6 kirjan v\u00e4list\u00e4 taas savusilakka? Pia kysyi.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ei, kun l\u00f6ysin kirjan, jota olin aiemmin korjannut! Ja se on\u2026 no, katso itse, Camilla huokaisi.<\/p>\n\n\n\n Puppe ja yst\u00e4v\u00e4t olivat kaikki tulleet esiin piiloistaan. Kirjan jokainen luukku oli revitty irti tai raastettu muodottomaksi ja l\u00e4hes joka sivu oli piirrelty tusseilla t\u00e4yteen alkuel\u00e4imilt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 hahmoja. Osa paksuista sivuista oli irronnut selk\u00e4myksest\u00e4 ja takakansi oli taittunut koko pituudeltaan. Camilla katsoi murheellisesti tuhoutunutta teosta ja laski sen kunnioittavasti viimeiselle matkalleen.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Kai se on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 jotkut asiat on vain tuomittu hajoamaan, h\u00e4n valitteli. Pia tyrsk\u00e4hti kuuluvasti, ja Camilla k\u00e4\u00e4ntyi katsomaan ty\u00f6toveriaan.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Sori, en naureskellut sun ty\u00f6si j\u00e4ljelle. Kuvasit vaan t\u00e4ydellisesti mun viimeaikaista rakkausel\u00e4m\u00e4\u00e4ni, Pia selitti. \u2013 Toisaalta juuri nyt on suorastaan vapautunut olo, kun Kerkko on historiaa ja uusia sotkuja ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kirjastolla k\u00e4ynyt sympaattinen kukkal\u00e4hetti oli j\u00e4\u00e4nyt Camillan mieleen. Pian reaktiosta t\u00e4m\u00e4n vierailuun oli voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 aviopuolisomateriaalista ei tainnut olla kyse, mutta Camilla oli silti pahoillaan ty\u00f6kaverinsa puolesta. H\u00e4n ei ehtinyt tarkemmin kysell\u00e4 Pian tuntemuksista, kun t\u00e4m\u00e4 jo jatkoi.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Toivottavasti sulla ja Ollilla menee paremmin. Nyt kun keitti\u00f6remontti on pois alta, niin ei ainakaan tarvitse pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 remonttimiehet paukkaavat sis\u00e4lle asuntoon, kun laittaa d\u00f6d\u00f6\u00e4 alushoususillaan.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ei ole tullut puheeksi, mutta Olli muutti pois viime viikolla, Camilla totesi ja rapsutti kynnell\u00e4\u00e4n ty\u00f6tason reunaan liimautunutta kontaktimuovin palasta. \u2013 Ei tarvitse pahoitella. J\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuna oli aika selv\u00e4\u00e4, ettei meit\u00e4 ollut tarkoitettu ikuisesti yhteen, ja erosimme ihan hyviss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pia taputti Camillaa olkap\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Paska juttu silti. Jos jotain hyv\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 t\u00e4ytyy kaivaa, niin arvostan sit\u00e4, ett\u00e4 mulla on kohtalotoveri. Omassa yst\u00e4v\u00e4piiriss\u00e4 ei ole ket\u00e4\u00e4n, jolla olisi samanlainen tilanne p\u00e4\u00e4ll\u00e4. On vaikea selitt\u00e4\u00e4, miten voi olla samaan aikaan huojentunut ja silti tuntea olevansa viallinen, kun ei ole aivan rikki erosta.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Joo, sama juttu! Minulla koko perhe on niin vakuuttunut, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytyy olla tosi surullinen kokemus, etten kehtaa my\u00f6nt\u00e4\u00e4 kaiken olevan ihan okei.<\/p>\n\n\n\n Pia r\u00f6yhisti rintaansa ja virnuili leve\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Me ollaankin normaalia vahvempaa lajia! Voidaan perustaa oma kerho, joka on tarkoitettu vain erostaan ilman vaurioita selvinneille yksil\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Loistava idea! Sen nimi voisi olla vaikka \u201dEritt\u00e4in vahvojen erokerho\u201d, Camilla jatkoi ajatusta.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Aika hyv\u00e4, mutta olisiko \u201dMurtumattomat muijat\u201d napakampi?<\/p>\n\n\n\n \u2013 Se voisi olla vaikka punkb\u00e4ndi nimi.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Voidaan me sellainenkin perustaa, mutta m\u00e4 varoitan, osaan soittaa vain selloa, enk\u00e4 tied\u00e4 miten punk se on.<\/p>\n\n\n\n Pian sanat saivat Camillan silm\u00e4t loistamaan.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Onko sulla edelleen oma soitin? Soitin itse vuosikaudet viulua, mutta nyky\u00e4\u00e4n harmittaa, kun se ker\u00e4\u00e4 p\u00f6ly\u00e4 hyllyn p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sama loiste syttyi Pian silmiin.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Eik\u00e4, mulle on k\u00e4ynyt ihan samoin\u2026 tai sellokotelo ei mahdu hyllyn p\u00e4\u00e4lle, mutta kuitenkin! En edes muista, milloin olen viimeksi kaivanut soitinparan kotelosta. Aika ei koskaan mukamas riit\u00e4 harjoittelemiseen, eik\u00e4 ole oikein syyt\u00e4k\u00e4\u00e4n kaivaa samoja vanhoja nuotteja esiin.<\/p>\n\n\n\n Camilla ja Pia katsoivat toisiaan silmiin kasvavan kiihtymyksen vallassa.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Voisiko \u201dMurtumattomat muijat\u201d olla punkb\u00e4ndin sijaan jousiduo? Camilla ehdotti \u00e4\u00e4ni innostusta tihkuen.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ei siin\u00e4 ihan samaa fiilist\u00e4 ole kuin mun lapsuuden \u201dTrio Pizzicatossa\u201d, mutta ainakin voidaan kantaa nime\u00e4 ylpeydell\u00e4, Pia nauroi.<\/p>\n\n\n\n **************************<\/p>\n\n\n\n Juna sihisi hetken Rosenheimin asemalla, jolla ei puoleny\u00f6n j\u00e4lkeen liikkunut kuin yksitt\u00e4isi\u00e4 matkailijoita. Harri oli jo aiemmin k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt hytin ainoan istuimen esiin ja tuijotti nyt v\u00e4syneen\u00e4 ulos ikkunasta. P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n oli avonainen muistikirja, vihre\u00e4 tussikyn\u00e4 ja puoliksi sy\u00f6ty pussillinen juustonachoja. Kondukt\u00f6\u00f6ri oli kysytt\u00e4ess\u00e4 kertonut, ett\u00e4 hytin toinen s\u00e4nkypaikka olisi vapaa koko matkan Zagrebiin, joten Harri oli levitt\u00e4nyt kaatosateessa vettyneen teddytakkinsa yl\u00e4s\u00e4ngylle kuivumaan ja rojahtanut alas\u00e4ngylle valmiina nukahtamaan kosteat farkut edelleen yll\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Kiskojen tikutus oli toistuvuudessaan tyynnytt\u00e4v\u00e4\u00e4, muttei vet\u00e4nyt vertoja It\u00e4merta kynt\u00e4v\u00e4n laivan sis\u00e4hytin ikkunattomalle, hautamaiselle rauhalle. Harri oli nukkunut matkan ainoat kunnon y\u00f6unet Helsingin ja Travem\u00fcnden v\u00e4lisell\u00e4 osuudella, vaikka reissua oli takana jo kolme vuorokautta. Kun keho ja mieli eiv\u00e4t nytk\u00e4\u00e4n olleet suostuneet rauhoittumaan y\u00f6unille, nousi Harri suosiolla p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen ja yritti j\u00e4sennell\u00e4 ajatuksiaan piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja kirjoittamalla. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 h\u00e4n oli kirjoittanut vihkoon \u201dkalmankeltainen mutta kankea\u201d ja piirt\u00e4nyt suttuisen kuvan jostain meren syvyyksien olennosta, jonka valtavat silm\u00e4t olivat kuin auton etuvalot ja otsassa t\u00f6r\u00f6tti fallistinen uloke. Nachoista levinnyt oranssi juustotomu oli j\u00e4tt\u00e4nyt muutaman rasvaisen viirun avonaiselle aukeamalle, mik\u00e4 oli t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa laskettava taiteelliseksi saavutukseksi.<\/p>\n\n\n\n Pieni nytk\u00e4hdys, sitten hidas liukuminen asemalta, kiihdytyksen tuntu ja tasainen raiteiden tika-tik, tika-tik, tika-tik. Nimett\u00f6m\u00e4t maisemat ja kaukaisten rakennusten valot vilisiv\u00e4t ohitse. Harri nojautui hytin kylm\u00e4\u00e4 muovisein\u00e4\u00e4 vasten. Heilahteleva vaunu ei ollut paras paikka nukkumiseen, mutta mik\u00e4\u00e4n ei tyynnytt\u00e4nyt mielt\u00e4 kuin pitk\u00e4 junamatka. Niin kauan kuin juna pysyi liikkeess\u00e4, maailmassa ei ollut muuta kuin nykyhetki. Viimeistelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t teokset, saamatta j\u00e4\u00e4neet apurahat, sanat jotka olisivat saaneet j\u00e4\u00e4d\u00e4 sanomatta, pelot tulevista vastuista. Kaikki se oli kuin houretta, joka katosi mielest\u00e4 polttavan kuumeen laskiessa.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4liaikaista kaikki on vaan, Harri mietti uupuneesti, ja pohti mist\u00e4 oli tuonkin sananparren oppinut. Oliko se laulusta, jota \u00e4idill\u00e4 oli tapana laulaa pyykkej\u00e4 silitt\u00e4ess\u00e4, vai jonkin nuoruudessa n\u00e4hdyn elokuvan nimi? Ainakin se kuvasi Harrin el\u00e4m\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellisesti. Kaikki tavoittelemisen arvoinen valui l\u00e4pi sormien, ja hyvien hetkien onnesta oli yht\u00e4 vaikeaa pit\u00e4\u00e4 kiinni kuin pilvenhaituvasta. Harri oli aina arvostanut vapauttaan yli kaiken muun, mutta toisinaan se tarkoitti vain v\u00e4litilasta toiseen liikkumista. H\u00e4n vaelsi paikasta ja rakkaudesta toiseen eik\u00e4 j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lke\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n tai kehenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4 ajatus ei pit\u00e4nyt t\u00e4ysin paikkansa. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6myyden keskelt\u00e4 erottui yksi kallio, jonka luokse saattoi suunnistaa. Ihminen, joka oli kerta toisensa j\u00e4lkeen antanut anteeksi ja auttanut vastoink\u00e4ymisiss\u00e4, jonka niska tuoksui huumaavalta ja kosketus tuntui lempe\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Harri sulki muistikirjansa ja kaivoi esiin k\u00e4nnyk\u00e4n, joka oli ollut viikon verran pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Netti ei ottanut ensin toimiakseen, mutta lopulta puhelin yhdistyi verkkoon ja viestisovelluksen kuvakkeeseen ilmestyi punainen piste kertomaan saapuneista viesteist\u00e4. Kaikki muut Harri ohitti, mutta viesteist\u00e4 kolme oli tullut Petrilt\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 Petri kyseli Harria pitsalle tai peli\u00e4 katsomaan, toisessa tiedusteli, oliko kaikki ihan kunnossa, ja kolmannessa mainitsi olevansa tavoitettavissa, jos Harrilla olisi tarve puhua ihan mist\u00e4 vain.<\/p>\n\n\n\n Harri tuijotti k\u00e4nnyk\u00e4n ruutua hetken paikalleen j\u00e4hmettyneen\u00e4 ja alkoi sitten naputella vimmaisesti. Pitk\u00e4\u00e4n viestiin mahtui paljon asiaa, mutta t\u00e4rkein kysymys j\u00e4i esitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Siihen Harri halusi vastauksen henkil\u00f6kohtaisesti Petrin ollessa niin l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 rehellisyyden pystyi aistimaan poskip\u00e4\u00e4n v\u00e4r\u00e4hdyksest\u00e4 ja sanojen soinnista.<\/p>\n\n\n\n Harri l\u00e4hetti viestin matkaan ennen kuin ehti j\u00e4\u00e4d\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n kirjoittamaansa. Sanat suuntasivat eteenp\u00e4in halki matkanteon v\u00e4litilan, kohti maailmaa, jossa painavat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset odottivat. Harri laittoi puhelimen takaisin reppuun ja j\u00e4i katsomaan kaukana erottuvan moottoritien keltaista valonauhaa.<\/p>\n\n\n\n **************<\/p>\n\n\n\n Y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 oleva puhelin v\u00e4r\u00e4hti, ja Petri havahtui seesteisest\u00e4 unesta.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n << Edellinen luku<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Kiitos, ett\u00e4 luit Sumean haun! Jos pidit kirjasta, suosittele sit\u00e4 vaikka yst\u00e4v\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jos kirjastonhoitajat olisivat edelleen hyssytelleet, olisivat Petri, Pia ja Camilla saaneet t\u00e4n\u00e4\u00e4n sihist\u00e4 suunsa rakoille. Oleskelualueen suuriin, keltaisiin nojatuoleihin oli asettunut puolentusinaa neulojaa, joilla juttu luisti ja naurua riitti. Aina v\u00e4lill\u00e4 joku ringiss\u00e4 istujista muisti, ett\u00e4 kirjastossa oli muitakin k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja rauhoitteli ryhm\u00e4\u00e4. Hetken aikaa puikkojen kilin\u00e4 kuului kovempana kuin maltillinen keskustelu, kunnes jokin mehev\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-345","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sumea-haku"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/345","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=345"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/345\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":346,"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/345\/revisions\/346"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=345"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=345"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sumeahaku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=345"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}