Alalanka suttasi j\u00e4lleen, ja Pia kirosi ompelukoneensa alimpaan helvettiin. Yl\u00e4- ja alalankojen pujotus oli tarkistettu jo kolmesti, eik\u00e4 lankojen kireydess\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n vikaa. Neulan tarkka syyn\u00e4\u00e4minen sai Pian ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 k\u00e4rki saattaisi olla hiukan taipunut, mutta neulan vaihtaminen ei ratkaissut ongelmaa. Viimeisen\u00e4 keinona oli viel\u00e4 langan puolaaminen uudelleen, ja kun sek\u00e4\u00e4n ei toiminut, oli Pia valmis viskaamaan perkeleellisen rakkineen p\u00e4in sein\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yleens\u00e4 k\u00e4sit\u00f6iden tekeminen oli hyv\u00e4\u00e4 vastapainoa ty\u00f6n ja perhe-el\u00e4m\u00e4n tuskailuille, mutta poolokauluksisen villakangasmekon ty\u00f6st\u00e4minen oli t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4 tuskaa. Projektin sijaan Pian olisi tehnyt mieli kumota pullollinen halpaa ja makeaa valkoviini\u00e4 ja katsoa samalla jotain juoman laatuun sopivaa suoratoistoviihteen helme\u00e4, mutta sellaisesta oli turha haaveilla arki-iltana ja Elisan ollessa kotona. <\/p>\n\n\n\n
Lapsella oli ihmeellinen kyky vaistota, milloin \u00e4iti toivoi iltahommien sujuvan nopeasti, ja viivytell\u00e4 joka ikist\u00e4 asiaa hampaidenpesusta iltalukemisen valintaan. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 kiristyneet hermot olivat iltaruljanssin aikana pingottuneet entisest\u00e4\u00e4n, ja Pian oli p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n edes jotain omaa, jotta j\u00e4nnitys olisi purkautunut.<\/p>\n\n\n\n
Ompeleminen oli sijaistoimintaa, johon Pia oli tyk\u00e4stynyt niin paljon, ett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 haikaillut aiempia kotiharrastuksiaan, ainakaan paljon. Ennen ompelemista h\u00e4n oli maalannut tauluja akryyliv\u00e4reill\u00e4, ja muutama onnistuneempi ty\u00f6 oli p\u00e4\u00e4tynyt oman kodin ja l\u00e4heisten seinille. Vuosi sitten Elisan ylenpalttinen kiinnostus materiaaleja kohtaan oli johtanut katastrofiin, ja Pia muisti viel\u00e4kin lamaannuksen, jota vy\u00f6ryi p\u00e4\u00e4lle h\u00e4nen n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n lattialla moniv\u00e4risess\u00e4 sotkussa ry\u00f6miv\u00e4n lapsen, joka oli maalin peitossa hiuksia my\u00f6ten. Uusien v\u00e4rien ostaminen ei tuntunut vaivan arvoiselta, joten puolitiehen j\u00e4\u00e4nyt maalaus lojui edelleen viimeistelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 vaatehuoneen nurkassa. <\/p>\n\n\n\n
Maalaamista ennen Pia oli her\u00e4tellyt henkiin soittoharrastustaan. Sellon soitto oli kuulunut h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 vuosien ajan, mutta lukion j\u00e4lkeen h\u00e4n oli kaivanut instrumentin kotelostaan vain silloin t\u00e4ll\u00f6in. Pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen jousik\u00e4si v\u00e4syi, vasemman k\u00e4den sormet kipeytyiv\u00e4t kielten painamisesta ja kaikki aiemmin sujuvasti soineet kappaleet kuulostivat nyt tunkkaisilta ja ep\u00e4vireisilt\u00e4. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n auttanut, ett\u00e4 Elisa saattoi kesken kaiken treeni\u00e4 tulla huoneeseen k\u00e4det korvilla ja karjua \u00e4iti\u00e4 lopettamaan soittamisen.<\/p>\n\n\n\n
Ja soittamista ennen oli tietysti ollut runojen kirjoittaminen. Kirjoittaminen oli kiehtonut Piaa aina siit\u00e4 l\u00e4htien, kun h\u00e4n oli ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 kirjan kannessa olevalla nimell\u00e4 oli jotain tekemist\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n tekstin kanssa. Ensimm\u00e4isin\u00e4 opiskeluvuosinaan Pialla oli ollut mainiosti aikaa inspiroitua kuuluisista runoteoksista ja ottaa mustavalkoisia valokuvia arjen pienist\u00e4 ja katoavista hetkist\u00e4. H\u00e4n oli kirjannut muistiin kummallisia faktoja ja merkityksellisi\u00e4 lainauksia lukemistaan kirjoista, yhteens\u00e4 kolmen k\u00e4sinkirjoitetun vihkon verran. Varsinaisia runoja oli syntynyt huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n, ja niist\u00e4 suurimman osan Pia olisi voinut saman tien poistaa koneelta. Valokuvakokoelmaansa h\u00e4n oli jo aiemmin karsinut kovalla k\u00e4dell\u00e4, sill\u00e4 kukaan ei tarvitse seitsem\u00e4\u00e4toista erilaista kuvaa marraskuisen r\u00e4nn\u00e4n peitt\u00e4mist\u00e4 autioista leikkipuistoista.<\/p>\n\n\n\n
Unelma kirjoittamisesta oli kulkenut mukana niin kauan, ett\u00e4 Pian oli vaikeaa my\u00f6nt\u00e4\u00e4 haaveen olevan pystyyn kuollut. Muuta todistellakseen h\u00e4n lis\u00e4si aina v\u00e4lill\u00e4 muistiinpanon tai lehtileikkeen tausta-arkistoonsa, joka muutoin lojui unohdettuna makuuhuoneen vaatekaapin ylimm\u00e4ll\u00e4 hyllyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Parempi siis keskitty\u00e4 ompelemiseen, sill\u00e4 siit\u00e4 sai t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eniten iloa ja hy\u00f6ty\u00e4. Nyt ty\u00f6n alla oleva talvimekko olisi t\u00e4ydellinen ty\u00f6paikalle, miss\u00e4 ilmastointi oli Pian makuun aina v\u00e4h\u00e4n liian kovalla. Ensin pit\u00e4isi vaan ratkaista ompelukoneen jumiutumisen mysteeri, ja kun edes lankojen puolaaminen viel\u00e4 kertaalleen ei auttanut alalangan suttuihin, kirosi Pia \u00e4\u00e4neen. Juuri silloin, totta kai, h\u00e4nen takaansa kuului tuttu askellus. Leopardit\u00e4pl\u00e4iseen uniasuun pukeutunut Elisa kurkisteli huoneen ovelta pehmokrokotiili kainalossaan.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 \u00c4iti, mahtuisko meille kotiin sinivalas? Elisa tiedusteli ovenpielest\u00e4 hyvin vakavana.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Anteeksi kulta, her\u00e4sitk\u00f6 kun min\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u2026 h\u00f6pisin? Pia kysyi ja pohti, miten kovaa oli p\u00e4rissyt ompelukonetta setviess\u00e4\u00e4n. \u00c4\u00e4nenvoimakkuudelle ja kirosanojen laadulla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 sen kanssa, ett\u00e4 lapsi oli ovella. Elisan nukkumaanmeno muistutti monina iltoina enemm\u00e4n hippaa kuin hidasta vajoamista unten maille, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa lapsi oli vaipunut kesken iltasadun sike\u00e4\u00e4n horrokseen, mukamas.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Jos t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olisi semmonen, niin liiskaisko se meid\u00e4t? Elisa jatkoi pohdintaansa ja siirtyi ovensuusta \u00e4itins\u00e4 syliin.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Sinivalaat ovat isoimpia koskaan el\u00e4neit\u00e4 el\u00e4imi\u00e4, joten todenn\u00e4k\u00f6isesti. Sun pit\u00e4isi olla nukkumassa eik\u00e4 mietti\u00e4 t\u00e4llaisia, Pia sanoi. <\/p>\n\n\n\n
Elisa n\u00e4ytti niin huolestuneelta sinivalaskysymyksest\u00e4, ett\u00e4 Pia ei hennonnut lopettaa keskustelua alkuunsa. <\/p>\n\n\n\n
\u2013 Mutta ei siit\u00e4 tarvitse olla huolissaan, niin ei voisi oikeasti k\u00e4yd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Elisa n\u00e4rk\u00e4styi \u00e4itins\u00e4 vastauksista, mutta ei siksi, ett\u00e4 \u00e4idillinen huolenpito olisi j\u00e4\u00e4nyt vajavaiseksi.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Varmana jokin dinosaurus oli isompi!<\/p>\n\n\n\n
Dinosaurukset olivat Elisan mielest\u00e4 el\u00e4inkunnan huipentuma, joten oli virheliike kyseenalaistaa niiden kaikkivoipaisuutta ilman kunnollista todistusaineistoa. Kun t\u00e4h\u00e4n pisteeseen oli p\u00e4\u00e4sty, helpoin tapa saada lapsi takaisin s\u00e4nkyyn oli kaivaa faktoja avuksi ja tutustua asiaan kunnolla. Pikainen googletus paljasti, ett\u00e4 sinivalas tosiaan oli maailman painavin koskaan el\u00e4nyt el\u00e4in, mutta jotkin sit\u00e4 keve\u00e4mm\u00e4t dinosaurukset olivat olleet sit\u00e4 pidempi\u00e4. El\u00e4imen kokoluokan selvitty\u00e4 Elisa halusi tiet\u00e4\u00e4, pystyiv\u00e4tk\u00f6 sinivalaat sy\u00f6m\u00e4\u00e4n haikaloja, joten Pia houkutteli lapsen s\u00e4nkyyn ja otti esille suuren el\u00e4inkirjan, joka osasi kertoa krillien olevan niiden p\u00e4\u00e4ravintoa. Sen j\u00e4lkeen olikin pakko selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 hait sy\u00f6v\u00e4t, ja lopulta \u00e4iti ja lapsi olivat eksyneet kuuntelemaan Tiikerihaita<\/em>. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 kohtaa Pia havahtui siihen, ett\u00e4 lyhyen kysymyksen setvimiseen oli mennyt l\u00e4hemm\u00e4s puoli tuntia. Oli siis aika ottaa kovat keinot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4n laittoi Elisalle laaditun iltamusiikkilistan soimaan, asettui istumaan lattialle s\u00e4ngyn viereen ja antoi Elisan nukahtaa omaa k\u00e4sivarttaan vasten. Lapsen simahdettua Pia siirsi t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4n tyynylle hitaasti kuin jalokivivaras, joka tiet\u00e4\u00e4 pienenkin harhaliikkeen johtavan h\u00e4lytykseen. <\/p>\n\n\n\n Pia hipsi takaisin omaan makuuhuoneeseensa ja jatkoi ompelukoneen lankasotkun selvitt\u00e4mist\u00e4. H\u00e4n otti mukavamman asennon kulahtaneella nojatuolilla, joka oli kulkenut h\u00e4nen matkassaan opiskeluajoilta l\u00e4htien. Sen selk\u00e4noja oli riitt\u00e4v\u00e4n pystyss\u00e4, ett\u00e4 tyynyll\u00e4 tuettuna siin\u00e4 pystyi mukavasti kirjoittamaan syv\u00e4luotaavia n\u00e4ytelm\u00e4analyysej\u00e4 ja kirjaesseit\u00e4 paikkojen menem\u00e4tt\u00e4 jumiin, mutta toisaalta se oli niin leve\u00e4 ja pehme\u00e4, ett\u00e4 etkoryypiskely onnistui rennosti lojuen. Tuoli oli juuri sellainen, jossa palkittu ja arvostettu, v\u00e4kev\u00e4-\u00e4\u00e4ninen mutta silti niin maanl\u00e4heinen runoilija voisi poseerata kuvissa, joita h\u00e4nen ty\u00f6huoneessaan otettiin syv\u00e4luotaavaa henkil\u00f6artikkelia varten. <\/p>\n\n\n\n Ihan mukavasti se toimi k\u00e4sit\u00f6idenkin tekemiseen.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4n mietti juuri, miten l\u00e4hte\u00e4 korjaamaan lankaa, kun puhelin soi.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Moi \u00e4iti, Pia vastasi.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Heippa, miten siell\u00e4 on ilta mennyt? Irmeli kyseli eik\u00e4 edes varmistanut, oliko Pialla jokin puuha kesken.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ihan tavallisesti. Oliko sulla jotain? Pia t\u00f6ks\u00e4ytti purevammin kuin oli aikonut. Keskeytys keskeytyksen per\u00e4\u00e4n nakersi hermoja, joten \u00e4iti joutui maksamaan ep\u00e4onnekkaasti ajoitetusta puhelusta huonoa asennetta tihkuvalla keskustelulla.<\/p>\n\n\n\n Irmeli\u00e4 nihkeys ei tuntunut vaivaavan.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Mietin vain, ett\u00e4 laitoin ruokatilaukseen vahingossa viisi pussia appelsiineja, kun piti laittaa vain viisi kappaletta! Toisinko niit\u00e4 teille, kun haen Elisan maanantaina hoidosta?<\/p>\n\n\n\n \u2013 Joo, voit tuoda, Pia vastasi puolihuolimattomasti ja syyn\u00e4si vastavaihdettua neulaa. Oliko h\u00e4n hairahtunut viimeksi ostamaan v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisia?<\/p>\n\n\n\n \u2013 Tai jos min\u00e4 puristaisin teille niist\u00e4 ihanaa tuoremehua! Se on aivan eri juttu kuin kaupan tavara. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 niiss\u00e4 ensin erotellaan appelsiineista mehutiiviste ja hedelm\u00e4liha, jotka laitetaan taas yhteen tehtaalla ennen myynti\u00e4? Ihan \u00e4lyt\u00f6nt\u00e4!<\/p>\n\n\n\n \u2013 Mjuu, tolkutonta, Pia my\u00f6t\u00e4ili. Ei neulassa ollut vikaa. Ehk\u00e4 lanka oli huonolaatuista? Ei, h\u00e4n oli k\u00e4ytt\u00e4nyt samaa merkki\u00e4 ennenkin. Voi nyt perkele. Pia p\u00e4\u00e4tti viel\u00e4 kerran irrottaa alapuolan ja tarkistaa, p\u00e4\u00e4sik\u00f6 lanka kulkemaan vapaasti.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Tuoreessa on paljon C-vitamiinia, ei tarvitse lis\u00e4t\u00e4 j\u00e4lkeenp\u00e4in. Katsoin viimeksi, ett\u00e4 teill\u00e4 oli aika v\u00e4h\u00e4n hedelmi\u00e4, voin ihan hyvin tuoda mehua ja kokonaisia appelsiineja. Milloin olette viimeksi sy\u00f6neet kalaa, D-vitamiiniakin olisi hyv\u00e4 saada? Irmeli jatkoi ruokapohdintojaan.<\/p>\n\n\n\n Alapuolaa oli vaikeaa n\u00e4pr\u00e4t\u00e4 irti, kun toisessa k\u00e4dess\u00e4 oli k\u00e4nnykk\u00e4, ja kun pieni metallikotelo viimein irtosi koneesta, sen sis\u00e4ll\u00e4 oleva rullattu lanka lenn\u00e4hti ulos ja py\u00f6ri s\u00e4ngyn alle. Jos kirotun koneen vain olisi saanut t\u00e4hd\u00e4tty\u00e4 suoraan pihamoolokkiin, olisi vempele p\u00e4\u00e4ssyt saman tien viimeiselle ilmalennolleen. <\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n \u00e4rtymykset, takkuileva ompeluty\u00f6, huonosti nukkuva lapsi ja \u00e4idin motkotus vitamiineista olivat liikaa. Pia l\u00e4hes tunsi muutaman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen finnin puskevan leukapielest\u00e4 esiin, kun h\u00e4n taantui takaisin teini-ik\u00e4isen tasolle.<\/p>\n\n\n\n \u2013 \u00c4iti, \u00e4l\u00e4 nyt jaksa! On se ihme, ett\u00e4 pystyn pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itseni ja lapsen hengiss\u00e4 ihan itse ilman, ett\u00e4 olet koko ajan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ss\u00e4!<\/p>\n\n\n\n Huono omatunto seurasi sekunnin murto-osan per\u00e4ss\u00e4. Pia tiedosti erinomaisesti, ett\u00e4 ilman \u00e4iti\u00e4 h\u00e4nen arkensa olisi ollut ankeampaa ja vankasti kotiin sidottua. Pia ja Elisa s\u00f6iv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran viikossa Irmelin tekem\u00e4\u00e4 ruokaa, ja lapsen hoitopaikkas\u00e4\u00e4d\u00f6t olisivat olleet aivan mahdottomia ilman t\u00e4m\u00e4n apua. Apu olisi vain ollut helpompi ottaa vastaan, jos se olisi ollut maustettu hiukan pienemm\u00e4ll\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ylihuolehtimista. <\/p>\n\n\n\n Pian ei oikeastaan muistanut kunnolla aikaa, jolloin oma lapsuudenperhe oli kutistunut triosta \u00e4idin ja tytt\u00e4ren duoksi. Pian ollessa nelj\u00e4 olivat Irmelin vastuulle j\u00e4\u00e4neet kaikki lapseen liittyv\u00e4t velvollisuudet l\u00e4ksyjen tarkistamisesta vaatehuoltoon ja harrastuksiin viemiseen, henkisest\u00e4 tukemisesta puhumattakaan. Ei siis ihme, ett\u00e4 kanaemon rooli oli j\u00e4\u00e4nyt niin pahasti p\u00e4\u00e4lle, ett\u00e4 lukiosta p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Pia oli tietoisesti hakeutunut eri kaupunkiin opiskelemaan p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen \u00e4itins\u00e4 siipien suojasta maailmalle. <\/p>\n\n\n\n Muutos omassa perhetilanteessa oli pakottanut h\u00e4net aivan liian aikaisin takaisin Irmelin hyys\u00e4yksen piiriin, eik\u00e4 Pia uskonut \u00e4itins\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4kev\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ysin itsen\u00e4isen\u00e4 aikuisena. Siksi Pia joutui ottamaan tarjotun avun vastaan hammasta purren vannoen samalla, ett\u00e4 jo muutaman vuoden kuluttua h\u00e4n voisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 omilla ehdoillaan ja vain itseens\u00e4 luottaen.<\/p>\n\n\n\n Irmeli ei onneksi ollut sit\u00e4 tyyppi\u00e4, ett\u00e4 olisi heitt\u00e4ytynyt jokaisesta poikkipuolisesta sanasta arkipyhien marttyyriksi.<\/p>\n\n\n\n \u2013 En min\u00e4 pahalla, kunhan sanoin. Ai mutta, mullahan on aivan ihana appelsiinilohen ohje! Jos tulette mun luokse sy\u00f6m\u00e4\u00e4n sunnuntaina, niin voin laittaa sit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n \u2013 Sopii varmaan\u2026 Tai siis sopii. Me tullaan mielell\u00e4\u00e4n, Pia totesi. Ei ollut syyt\u00e4 heitt\u00e4yty\u00e4 hankalaksi ihan vain siksi, ett\u00e4 saisi purettua harmitustaan \u00e4itiin, ja mit\u00e4 muutakaan tekemist\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ja Elisalla sunnuntaina olisi. <\/p>\n\n\n\n Pia vilkaisi l\u00e4pp\u00e4rin kelloa ja huomasi h\u00e4mm\u00e4styksekseen, ett\u00e4 kello oli jo kahtakymment\u00e4 vaille yksitoista. H\u00e4n kirosi j\u00e4lleen, mutta vain mieless\u00e4\u00e4n. \u00c4iti ei ehk\u00e4 ansainnut nihke\u00e4\u00e4 kohtelua, mutta t\u00e4m\u00e4 keskeytys oli riist\u00e4nyt Pialta loputkin omasta ajasta.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Mun pit\u00e4isi oikeastaan selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 ompelukoneessa on vikana, ennen kuin menen nukkumaan, Pia vihjasi painokkaasti ja toivoi \u00e4idin tajuavan vinkin.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Oi voi, en edes katsonut mit\u00e4 kello on! Mik\u00e4 siin\u00e4 ei toimi?<\/p>\n\n\n\n \u2013 M\u00e4 selvit\u00e4n t\u00e4n itse, ei sun tarvitse sit\u00e4 mietti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Minulla on ollut melkein samanlainen kone aiemmin, kerro nyt jos osaisin auttaa.<\/p>\n\n\n\n Piaa ei olisi huvittanut selitt\u00e4\u00e4 asiaan, jonka h\u00e4n olisi varmasti jo saanut ratkaistua ilman iltaa keskeytt\u00e4nytt\u00e4 soittoa, mutta arveli selitt\u00e4misen olevan nopeampaa kuin aiheen v\u00e4lttelyn.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Alalanka menee ihme sotkulle koko ajan. Tarkistin jo yl\u00e4- ja alalangoituksen, neulan, puolaukset\u2026<\/p>\n\n\n\n \u2013 Milloin olet viimeksi rasvannut koneen? Siit\u00e4 voi tulla \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 ongelmia, Niin ja oletko tarkistanut, onko alapuolan kotelossa nukkaa? Minulla oli siell\u00e4 kerran ihan pikkuinen langanp\u00e4tk\u00e4, ja sen kun poisti niin loppuivat ongelmat, Irmeli ehdotti.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Enk\u00f6h\u00e4n m\u00e4 t\u00e4m\u00e4n itse selvit\u00e4, Pia keskeytti ehdotusten tulvan ja toivotti hyv\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Puhelun loputtua h\u00e4n kaivoi lattialle pudonneen rullan s\u00e4ngyn alta, puolasi alalangan uudelleen ja laittoi sen paikoilleen, kokeili tehd\u00e4 pienen p\u00e4tk\u00e4n ommelta ja sai alalangan samanlaiselle s\u00f6her\u00f6lle kuin aiemmin. Leuka uhkaavasti eteenp\u00e4in ty\u00f6nnettyn\u00e4 Pia kaivoi puolan viel\u00e4 kertaalleen ulos koneesta ja pamautti sen p\u00f6yt\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 muovi rusahti.<\/p>\n\n\n\n Pia otti silm\u00e4lasit nen\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja painoi hetken peukaloaan nen\u00e4nvarren ja otsan v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 kaarretta vasten. Koko p\u00e4iv\u00e4 oli ollut sarja pieni\u00e4 \u00e4rtymyksen aiheita, joten mik\u00e4p\u00e4 sen t\u00e4ydellisempi tapa kruunata p\u00e4iv\u00e4 kuin ratkaisematon ompelukoneongelma. Pia oli laittamassa koteloa paikoilleen, mutta viime sekunnilla h\u00e4n j\u00e4i miettim\u00e4\u00e4n \u00e4itins\u00e4 ehdotusta. K\u00e4nnyk\u00e4n taskulamppu apunaan h\u00e4n tutki sukkulapes\u00e4n syvyyksi\u00e4, ja kun oikein tarkkaan tuijotti koneen sisuksia, erottui sielt\u00e4 juuri ja juuri hiirenpoikasen kynnen kokoinen langanp\u00e4tk\u00e4. Pia poisti sen, laittoi uuden puolan ja kokeili pienen p\u00e4tk\u00e4n perusommelta. Lanka soljui koneesta kankaalle kuin kev\u00e4tpuron vesi kohti kirkasvetist\u00e4 lampea.<\/p>\n\n\n\n Ei tehnyt mieli itke\u00e4 eik\u00e4 nauraa. Pia laittoi lasit takaisin p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 ja avasi puolipitk\u00e4t hiuksensa ponnarilta, jotta sai hierottua kirist\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4nahkaansa. Latvoissa oli kaksihaaraisia, punaruskea v\u00e4ri oli haalistunut sitten viimeisen v\u00e4rj\u00e4yksen. Samaa vanhaa ja ep\u00e4tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4, eik\u00e4 Pia ollut muistanut edes pest\u00e4 hiuksiaan aiemmin illalla. Aamulla olisi kiire saada Elisa kiskottua s\u00e4ngyst\u00e4 yl\u00f6s, sill\u00e4 Pialla oli kirjaston varhaisin vuoro. Kuivashampoolla ja tiukalla yl\u00e4ponnarilla menn\u00e4\u00e4n siis taas yksi p\u00e4iv\u00e4. V\u00e4li\u00e4k\u00f6 ompelukoneella, kun omakin el\u00e4m\u00e4 oli pelkk\u00e4\u00e4 edestakaisin vedelty\u00e4 siksakkia liian kireill\u00e4 langoilla. <\/p>\n\n\n\n