Kumpi kärähtää nopeammin, pinaattilettu pannulla vai Pian kärsivällisyys nettideittailussa?
Puoliksi kypsyneet pinaattiohukaiset kärisivät pannulla. Pia seisoi lieden ääressä ja selaili kännykkäänsä. Olohuoneen puolelta kuului videoiden pauhua, kun Elisa katseli tekopirteitä piirrettyjä, jotka yrittivät samaan aikaan takoa lasten kalloon moraalisia opetuksia ja saada nämä himoitsemaan uusia muovileluja.
Pia oli niin keskittynyt puhelimeensa, ettei muistanut käydä närpyttämässä Elisalle vartti sitten loppuneesta ruutuajasta. Lapsi olisi saattanut reiluuden nimissä vaatia myös Piaa laittamaan puhelimen pois, eikä nyt ollut aikaa keksiä tekopyhiä selityksiä oman kännykänkäytön tärkeydelle.
Pian näkökulmasta tarve oli todellinen. Moneen kertaan kolutusta deittisovelluksesta oli pitkän tauon jälkeen löytynyt kiinnostava yksilö, jonka kuvissa tai kuvauksessa ei ollut tavanomaisia hälytysmerkkejä. Poissaolollaan loistivat muun muassa ”fleksaan ilman paitaa ja aurinkolasit päässä” -kuvakombo ja käsivarren mittainen lista ehdottomista potentiaalisen kumppanin ehdottomista turn-offeista.
Mikä hämmästyttävintä, uusin löytö oli oma-aloitteisesti käynnistänyt keskustelun kysymällä, millaisista kirjoista Pia pitää. Pian profiilikuva oli otettu pari vuotta sitten kirjakaupassa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan oli huomioinut kuvan taustaa millään tavalla. Näinkin terävänäköinen ja järjellinen keskustelunavaus ilahdutti kuin porkkanapussin alta löytynyt puolikas suklaalevy, jonka oli unohtanut laittaneensa lapselta piiloon.
– Äiti, koska ruoka on valmis, huhuili Elisa kääntämättä katsettaan pois tabletin ruudulta.
Pia havahtui huomaamaan, että pinaattiletut olisi pitänyt kääntää jo puoli minuuttia sitten, sillä itse tehty taikina oli ehtinyt kärähtää reunoilta. Pia käänsi lettusatsin nopeasti ympäri ja laittoi kännykän sivuun siksi aikaa, että ehti ottaa esiin ruokailuvälineet kahdelle.
– Ei kovin pitkään mene, älä aloita mitään pitkää videota, Pia ohjeisti ja hapuili kännykkää takaisin käteensä. Uusi viesti oli ehtinyt kilahtaa puhelimeen pienen keskeytyksen aikana.
Kirjoista alkanut keskustelu oli lähtenyt luontevasti rönsyilemään muihin kiinnostuksen kohteisiin. Punaviini ja luonnossa liikkuminen vetosivat molempiin, mutta TV-viihteen kohdalla ajatukset eivät kulkeneet samoja ratoja. Samapa tuo, sitä enemmän syytä jättää Netflix vähemmälle ja keskittyä chillaamiseen. Pia sörkki hajamielisesti pinaattilettuja irti pannusta ja näpytti toisella kädellä lisää tekstiä.
Pia kirjoitti seuraavan viestinsä nopeasti, mutta jäi miettimään sen lähettämistä. Hän tiesi tarkalleen, miten nopeasti hyvin alkanut keskustelu saattaisi kuivahtaa, varsinkin jos uusi keskustelukumppani ei ollut vaivautunut lukemaan kunnolla Pian kirjoittamaa kuvausta itsestään. Parempi toisaalta molemmille, että isot asiat käsitellään saman tien. Hän lähetti naputtelemansa viestin matkaan.
Yksinhuoltajaäitiys oli niin kaamea peto, että se sai monet raavaat miehet pinkomaan heti karkuun. Vaikka olisi koettanut selittää etsivänsä vain seuraa itselleen, oli viisivuotias lapsi joillekin miehille este, jota ei voinut ylittää, alittaa tai kiertää.
Kännykkä kilahti. Pia kurkkasi hiukan jännittyneenä viestin sisällön.
Sielläkin päässä oli siis elatusvelvollinen? Nopean tekstianalyysin perusteella tuskin edes vuoroviikkoisä, ehkä joka toinen viikonloppu ja keskiviikkoiltaisin. Mutta oliko tilanne uhka vai mahdollisuus? Pia ei tiennyt, mutta päätti kallistua jälkimmäiseen. Todennäköisesti uudella juttukumppanilla ei olisi aikaa takertua Piaan kuin punkki polvitaipeeseen, eikä vähintään yhden lapsen vanhemmalla todennäköisesti olisi haluja saman tien olla perustamassa uusperhettä.
– Äääitiii, mikä kestää, kuului epätoivoinen ulina olohuoneen sohvannurkasta.
– Ihan just on valmista, Pia lupaili ja huomasi pinaattiohukaisten ottaneen toiseltakin puolelta hieman liikaa brunaa. Pia laittoi levyn nopeasti pois päältä ja ravisti kuivahtaneet ohukaiset lautaselle. Siinä sivussa hän kirjoitti lisää tekstiä chattiin.
Pia laski kännykän pöydälle ja alkoi pilkkoa vihanneksia. Keskustelu oli virittänyt hänet hetkeksi pois arkitaajuudelta, ja ajatukset risteilivät toiveikkuuden ja katkeraan pettymykseen valmistautumisen välillä. Pian deittihistoria ulottui ihan ookoosta täydellisiin katastrofeihin, eikä pelkästä viestittelystä voinut päätellä, mihin kategoriaan nettituttavuudet lopulta päätyisivät. Varmaa oli ainoastaan se, että Pia oli nopea ja armoton tuomioissaan, eikä valitusoikeutta tai mahdollisuutta puolivillaisen kokemuksen hyvittämiselle annettu.
Uusi viesti. Pia kaatoi kurkut leikkuulaudalta kulhoon ja poimi kännykän käteen.
Tubettajien katsominen ei todellisuudessa voinut Piaa vähempää kiinnostaa, mutta tässä vaiheessa piti olla valmis pieniin kompromisseihin.
Pia asetti kännykän pöydälle ruutu ylöspäin ja meni hakemaan kauramaitoa jääkaapista. Purkki melkein lipesi kädestä, kun hän näki vilaukselta kuvan, jonka oli saanut vastaukseksi. Oli hämmästyttävää, miten orastava kiinnostus ihmiseen saattoi nuupahtaa yhtä nopeasti kuin köynnösruusu kevätpakkasella. Ruutua komisti ilmeisen eroottiseksi tarkoitettu otos keskustelukumppanin lantionseudusta ja juuri ja juuri strategiset paikat peittävistä pullottavista boksereista.
– Äiti mä haluun ruokaa nyt, kuului yhtäkkiä Pian selän takaa. Kännykkä lipsahti Pian näpeistä keskelle vihanneskulhoa, kuva tietysti kirkkaana näkyvillä. Pia noukki puhelimensa pikavauhtia palojen seasta ja pimensi näytön.
– Voit auttaa äitiä ja viedä ruokavälineet pöytään, Pia sanoi Elisalle naama peruslukemilla ja piilotti kännykän selkänsä taakse.
Elisa loi tutkivan katseen illan ruokatarjontaan.
– Mitä noi on?
– Pinaattilettuja, niistähän sä tykkään.
– Ei ne ole samannäköisiä kuin yleensä.
– Äiti teki ne itse alusta alkaen.
– Miks ne ei voi olla niitä tavallisia, mitä saa kaupasta?
– Kun tekee alusta asti, niin niistä tulee terveellisempiä ja just sellaisia kuin itse haluaa.
– Ei ne oo yhtään sellaisia mitä mä haluan!
– Sovitaan, että saat laittaa päälle ekstrapaljon puolukkahilloa, Pia lupasi valmiiksi väsyneenä pinaattilettudraamaan.
Elisan vaalean otsatukan takana rattaat pyörivät vinhaa vauhtia, kun lapsi pohti, olisiko tilanteessa neuvoteltavissa muitakin etuja. Lupaus puolukkahillosta riitti tällä kertaa, ja Elisa lähti viemään lautasia, veitsiä ja haarukoita pöytään yksi ruokailuväline kerrallaan.
– Ja varovasti, Pia muistutti automaatiolla perään ja avasi kännykän lukitusnäytön heti, kun lapsi oli näköetäisyyden ulkopuolella. Paljastelukuvan alle oli ilmestynyt tekstiä.
Saattoi tietysti olla sellaisiakin naisia, joita itsensäpaljastelu juuri ja juuri Suomen lain sallimissa rajoissa kiihotti, mutta Pia ei kuulunut tähän valikoituun joukkoon. Hän veti huulensa tiukaksi viivaksi ja poisti koko keskustelun vastaamatta mitään viimeiseen viestiin. Aika varmaan poistaa koko roskasovellus puhelimesta. Tämä tapaus oli jälleen todiste siitä, että todellisten helmien tonkiminen deittisovelluksen pohjamudista ei voi olla kaiken vaivan arvoista. Paljon tyydyttävämpään lopputulokseen päätyisi varmasti selaamalla suristinkauppojen verkkosivuja, ja kalliskin lelu kävisi halvemmaksi kuin huonoilla treffeillä ravaaminen.
Peukalo pysähtyi viime hetkellä sovelluskuvakkeen ylle. Toisaalta, ei kai ollut haittaa pitää vaihtoehdot avoimina. Voihan katiskan jättää järveen ja käydä kokemassa vähän harvemmin, mitä sinne on jäänyt. Eipä hänellä tällä hetkellä ollut muitakaan paikkoja, mistä yrittää saada saalista.
Pia jätti sovelluksen rauhaan ja sujautti kännykän taskuunsa. Hän nappasi maidon, lasit, kurkut ja puolukkahillon tarjottimelle ja suuntasi kohti pöytää, jonka alle Elisa oli ryöminyt leikkimään kissanpentua. Kissanpentu suostui syömään puolikkaan pinaattiletun, joka oli haudattu hillon alle, ja kolme näkkileipää, jotka piti tarjoilla lattialle asetetulta lautaselta. Kun kissanpentu oli pitkän illan päätteeksi viimein käpertynyt sänkyynsä nukkumaan, Pia rojahti sohvalle ja kaivoi kännykän esiin. Uskomattoman tahdonvoimansa ansiosta hän ei avannut treffisovellusta vaan somen, mikä oli lauantai-iltana surkea idea.
Ensimmäisenä hän näki Camillan päivityksen, jossa oli paljon kuvia ilmeisesti itse tehdystä täydellisesti muotoillusta sushista. Julkaisun tekstissä Camilla hehkutti veljensä ja äitinsä ruoanlaittokykyjä ja arveli olevansa ähkyssä vielä seuraavana päivänäkin. Pia mietti omia kärähtäneitä pinaattilettujaan, jätti päivitykseen tykkäyksen ja siirtyi nopeasti eteenpäin.
Angelika näytti olevan asiakastapahtuman jatkoilla työkavereidensa kanssa, ja koko poppoo nosteli oransseja cocktaileja ravintolassa, jonka katosta roikkui kristallisia kattokruunuja. Angelikan tuntien hänellä oli todennäköisesti ihan oikeasti hauskaa, vaikka julkaisusta paistoi hieman läpi se, että firman HR-osastolta voisi tulla moitteet liian railakkaaksi yltyvistä bilekuvista. Jonkun muun tekemä kaunis drinkki olisi silti kelvannut Piallekin.
Pahin oli silti Marleenan julkaisu, jonka värikkyys suorastaan synkisti Pian iltaa. Ystävä virnuili kirkkaiden valojen suttaamassa ryhmäselfiessä, jossa hän poseerasi kameralle kahden opiskelukaverinsa välissä. Kolmikko oli selvästi suunnannut jo varhain yökerhon tanssilattialle, ja kaikki pukeutumisesta juomavalintoihin viesti sitä, että illasta oli tulossa pitkä.
Epäselvä kuva yöelämästä sai Pian aivot kihelmöimään. Hän lähes kuuli yökerhossa koko kehossa tuntuvan ja korvat täyttävän jumputuksen, joka veti vartalon mukaan tanssin rytmiin, ja tunsi suolan tuimuuden, sitruunan pistävyyden ja tequilan polton suussaan. Ystävien kanssa voisi heittäytyä musiikin vietäväksi, ja tanssilattian parvesta saisi virvelöityä myös kotiin vietävää. Turha toivo. Vapaailta kaupungilla tarkoittaisi Elisan hoidon järjestämistä, eikä Pia halunnut rasittaa pientä tukiverkostoaan turhan päiten kinuamalla diskoiltaa kuin lohduton teini.
Kai nettitreffeille ja bilehileilylle olisi jokin vaihtoehto, muukin kuin pattereilla toimiva? Syksy oli pitkällä, mutta ehkei ollut liian myöhäistä löytää harrastusta, jossa tapaa paljon miehiä. Vaikka shakki. E-urheilu. Millainen sukupuolijakauma lintubongauksessa mahtaa olla?
Kun nyt vain löytäisi jonkun, jota jaksaisi katsella edes sen aikaa, että pääsisi panemaan.